Pihassamme kasvaa kaksi isoa kriikunapuuta, jotka ovat n. 50 vuotta vanhoja. Toisesta puuvanhuksesta katkesi iso paksu oksa lumikuorman painosta jo noin kuukausi sitten. Vasta viime viikonloppuna älysin leikata siitä oksia sisälle. Ihme ja kumma, oksat alkoivat kukkia, vaikka oksan katkeamisesta oli jo kuukausi kulunut!
Kriikunan hedelmä on luumua pienempi ja kivi pyöreämpi. Viime kesänä puut tuottivat todella runsaan sadon, kun taas kahtena edellisenä kesänä ei tullut yhtään luumua. Ilmeisesti puut ovat saattaneet jonain talvena kärsiä. Wikipediassa aiheesta kirjoitettiin näin:
"Hyvin kylminä talvina kriikunapuut saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon".
Alla olevassa kuvassa on kriikunapuu keväällä kuvattuna. Oikealle kallistuva oksa repesi irti rungosta noin kuukausi sitten.
Kuten rungostakin näkee puu on todella vanha.
Täytyy toivoa, että puuvanhus jaksaisi vielä elää, haaverista huolimatta. Mutta jos ei, niin vieressä kasvaa toinen yhtä vanha ja iso sekä noin puolitoista metrinen kriikunapuunalku, joka on itänyt tämän puun hedelmän siemenestä. Maahan putoavista luumuista kasvaa helposti pieniä puunalkuja, jotka joutuvat yleensä ruohonleikkurin alle.
Nyt on muuten hyvä aika hyötää puiden oksia sisällä maljakossa. Suosittelen!






