Kylmää kevättä ja kurkumalattea

Kevätaamut ovat olleet yllätyksiä täynnä. Taivaalta on tullut milloin vettä, rakeita, räntää ja lunta.

Kaikesta huolimatta kevätkukkijat ovat porskuttaneet, kimalaiset ja kärpäset ovat lennelleet, ruohonleikkuri on jo pari kertaa pörissyt, silmut ovat auenneet ja linnut ovat rakentaneet pesiänsä.

Luonto on toipunut jokaisesta kylmästä päivästä ja yöstä todella hienosti.

Näistä valkoisista balkaninvuokoista olen tosi iloinen, ne leviävät vuosi vuodelta.

Istutin viime syksynä viereen sinisiäkin, mutta niitä ei ole näkynyt. Mikähän siinäkin meni pieleen, kuitenkin samaa lajia olivat ja sama kasvupaikkakin?

Viileää keväseen sopii hyvin juomaksi kurkumalatte. Kurkumahan pitäisi olla hyväksi nivelille, kun niiden kanssa on välillä jos jonkinlaista kipua. Olen tehnyt lattea nyt useana päivänä, jaan tässä ohjeen minkä mukaan olen sitä tehnyt.

Vaihtelevan mukavaa
toukokuun jatkoa!

Ansaittu tauko

Tulipa sopivasti sadepäivä. Hyvä tilaisuus päivittää blogiani ja lepuuttaa samalla selkääni.

Takana onkin ollut viikon "talviloma" ja jokapäiväinen ahkeroiminen pihamaalla. Heh, heh, mikä ihmeen talviloma toukokuussa? Kesälomalta tämä on säiden puolesta tuntunut. Mutta tuolla nimellä työpaikallani nimitetään viime vuodelta jäänyttä lomaa, joka jää kesäloman jälkeen käyttämättä ja se pidetään ennen seuraavaa kesälomakautta.

Pihamaalla alkoi myös olla rutikuivaa, kiitos parin viikon aurinkoisen jakson. Sateesta kasvu saa uutta puhtia ja pölyt huuhtoutuvat pois. Se hyvä puoli sateesta on myös ollut, että kotilot ovat lähteneet liikkeelle. Niitä on nimittäin tänään ollut helppo kerätä. Olen keränny likimain 100 kappaletta! Enpä olisi uskonut, että niitä on näin hurjasti. Hyvinpä ovat pysyneet piilossa. Kunhan sade lakkaa ja maa kuivahtaa, niin ryhdyn taistoon ripottelemalla etanasyöttejä.

Minä niin pidän kuunliljoista tässä kasvuvaiheessaan, kun ne ovat "aasinkorvilla".

Seuraavaksi varsinainen kuvamaraton tämän viikon varrelta. Toivottavasti pysytte mukana.

Ensimmäiset tupsulaventelit korissa. Hyvin ne ovat kestäneet pari hallayötä.

Yhdessä viihtyvät: helmihyasintti ja kevätkaihonkukka.

Rotkolemmikin kukkavanat kohoavat korkeina.

Kimalaisten onneksi Kriikunatkin ehtivät jo kukkaan. Paljon on nälkäisiä kimalaisia lennellyt, mutta vähänlaisesti on niille sopivia kukkia ollut tähän aikaan. Myös kaaliperhosia on näkynyt ja yksi nokkosperhonen.

Keväinen vaaleanvihreä on niin kaunista. Tässä Siperiankurjenmiekat alkuasetelmissaan.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, äitienpäiväksi saamani kellokukkainen uutuus. Lajikkeesta en tiedä, mutta nimikyltissä luki "Marry me". Ihan varmasti tämä kävisi vaikka morsiuskimpusta!

Ja vielä kiitokset kommenteistanne edelliseen postaukseen. Ilahduin niistä jokaisesta!

Leppoisaa lauantai-iltaa ja sunnuntaita!

Voihan sade sentään

Puolitoista vuorokautta sadetta takana! Ja päivälämpötiloissakaan ei ole ollut kehumista, +10-11 astetta. Mihin se kesä karkasi?

Sateen jälkeen kaikki tuoksut ovat ulkona voimistuneet ja ympärillä näyttää paljon vihreämmältä.

Angelique tulppaanit riiputtavat päitään ja ovat selvästi ottaneet nokkiinsa sateesta. Osa on niistä mennyt jopa poikki.

Kriikunapuissa on todella runsas kukinta tänä vuonna. Sato voi tosin jäädä heikoksi jos lämpötilat eivät tästä kohene.

Muurahaiset ovat päättäneet, että kukkapenkissä ei tarvita multaa...  Pikku ahkeroijat kun kaivavat käytäviään, niin kasvien juurien ympärille jää pelkkää ilmaa. Siitä ei patjarikko ihan selvästi tykkää.

Veteen sekoitettava muurahaismyrkky on jo ostettu. Kunhan maa kuivahtaa, niin aloitan murkkujen häätämisen pois.

Alppikärhöllä on kaikki kohdallaan. Kukkia tiedossa, kun vaan aurinko vähän paistaisi :).

Jos tarvitset nopeasti kasvavaa maanpeittokasvia, niin hanki maahumala. Se muuten kasvaa missä vaan, ainakin meidän pihassa :).

Raparperi on alkanut kukkia. Kävin katkomassa ne pois, jotta lehden varsista ei tule puutuneen makuisia.

Poistatteko raparperin kukat vai annatteko olla?

 

Hämähäkinseitteihin on tarttunut hauskasti kuusen siemeniä.

Naapuritontilla on pari isoa kuusta ja niistä näitä siemeniä on lennellyt. Yhtenä päivänä harjasin kivetyksistä kaiken pois, mutta niin jo seuraavana päivän niitä oli ihan yhtä paljon. Ei siis kannata turhaan heilutella harjaa...


Morsiusleinikin kukat ovat kuin pienet pallerot.

Kiitos viileiden päivien, helmihyasintit ovat vielä näin freesejä.

Kuten viisauden sanakirjassa sanotaan:

Sataen suvet tulevat!

Onnellista loppuviikkoa!

Terveisin
Tarja