Näytetään tekstit, joissa on tunniste pallohortensia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pallohortensia. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. elokuuta 2019

Annabelle ja muut


Monivuotiset hortensiat ovat ehdottomasti paikkansa ansainneet pihalla. Ne ovat helppohoitoisia, kukkivat pitkään ja erikoisemman lajikkeen kasvatuksesta voi kokea onnistumisen iloa!

Pihamme monivuotinen erikoisuus on jalohortensia Endless Summer ´Bailmer´ The Orginal. Se on talvehtinut pihalla jo neljä vuotta, mutta vasta pari vuotta sitten sille löytyi sellainen paikka, missä se ehtii myös kukkia. Pari ensimmäistä talvea suojasin taimen, mutta siirron jälkeen en ole sitä enää suojannut.






Endless Summer -hortensiat kukkivat vaaleanpunaisena neutraalissa maassa ja sinisenä happamassa maassa. Kasvukorkeus on n. metrin ja kukkiakseen se tarvitsee päivässä 6-8 h aurinkoa, mutta ei siedä paahdetta.




Pallohortensioita, Hydrangea Arborescens Annabelle, pihalla kasvaa kolme kappaletta. Pallomaiset kukinnot ovat 20-30 cm leveät ja ne eivät tuota siitepölyä. Pensas kasvaa n. reilun metrin korkuiseksi ja se viihtyy parhaiten puolivarjossa. Se kukkii meillä heinäkuun puolivälistä alkaen. Kukinnot ovat alkuvaiheessa vihertäviä ja muuttuvat sitten valkoisiksi, kunnes loppuvaiheessa ne ovat taas uudestaan vihertäviä. Siinä vaiheessa olen kukkia kerännyt kuivattavaksi.








Mustilahortensiaa, Hydrangea Paniculata Mustila, meillä kasvaa parissa eri kohdassa. Isompi niistä on nyt n. puolitoista metriä korkea, mutta se voi kasvaa vielä metrinkin korkeammaksi. Mustilahortensia on siitä helppo, että se kukkii jopa varjossa. Sen pitsimäiset kukinnot houkuttelevat pölyttäjiä. Meidän pihan leveysasteella kukinta alkaa yleensä heinä-elokuun vaihteessa.






Vähän mustilahortensiaa muistuttaa kukinnoltaan kuutamohortensia, Hydrangea Paniculata ´Praecox´. Se myös voi kasvaa 2,5 m korkeaksi ja viihtyy jopa varjossa. Se alkaa yleensä kukkia meillä heinä-elokuun vaihteessa.





Keväisin olen leikannut pallohortensiat. Niiden oksat leikkaan ensimmäiseen lehtisilmuun asti. Endless Summer -hortensiasta poistan vain paleltuneet oksankärjet. Mustila- ja kuutamohortensiaa en ole leikannut, vaikka olen lukenut, että kukintojen koko voisi kasvaa jos niitä leikkaisi keväisin. Ehkäpä kokeilen ensi keväänä myös niiden leikkaamista!


Kohta saa ihailla myös syyshortensioiden kukintaa. Ne ovat nuppuvaiheessa!



Ihanaa elokuun alkua! 

torstai 19. heinäkuuta 2018

Lähi- ja kaukokuvia


Sydänkesä, keskikesä - heinäkuu! Nyt on kesän paras aika. Marjat, niin vadelmat kuin herukatkin ovat pikavauhtia tulleet poimintakypsiksi. Puutarha on kauneimmillaan, kukkia ja vehreyttä riittää. Aurinkoinen sää houkuttelee kattamaan ruokailuhetket ulos, aamiaisesta lähtien. Pergolaa pitkin kasvava viiniköynnös luo tarpeellista varjoa. Muutenhan siellä näillä helteillä olisi tukahduttavan kuuma, kun aurinko porottaa koko päivän sille paikalle.














Nojatuolinurkkauksessa tuolien välissä on ruukussa oliivipuu, jonka olen jo kolme talvena talvettanut sisäkuistilla.




Koskaan puu ei ole tuottanut yhtään oliivia, vaikka onkin kesäisin kukkinut ja tänä kesänä siinä on ollut ennätysmäärä kukkia. Kesät se on ulkona, mutta pölyttäjät eivät ole siitä olleet kiinnostuneita, Onkohan se tuulipölytteinen ja vaatisi kaverin tai itse pitäisi ryhtyä pölyttäjäksi!




Terassin edustalle ruukkuihin istutetut laventelit, ovat olleet aivan nappivalinta. Ne kestävät hyvin koko päivän auringonporotusta ja tuossa paikassa ehtivät hyvin kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Laventeli kun ei siedä jatkuvaa märkyyttä.







Terassilta voi katsella pikkuiselle piha-altaalle. Valitsin aikoinaan sinisen altaan, kun halusin altaan pohjan ja sinne laitettujen kivien erottuvan vedessä. Mielessäni siintelivät kuvat sinisenä välkkyvästä uima-altaasta, jossa tyynellä säällä veden pintaan heijastuu taivas. No, uima-allastahan tuosta ei saa, korkeintaan kahluualtaan 😀.






Allas on ollut lintujen mieleen ja varsinainen pelastus näin kuumana kesänä. Niin isot kuin pienetkin linnutkin, viihtyvät sen reunuksilla kylpemässä ja juomassa. Kuvassa mallia näyttää mustarastas.








Ihanat pallohortensiatkin, jotka yleensä alkavat kukkia vasta heinäkuun lopulla, ovat viikon kaksi etuajassa.




Kukat ovat ensin kellertävän vihreitä. Tässä vaiheessa ne sointuvat hyvin käytävän toisella puolella kukkiviin jalopähkämöön ja jättipoimulehteen.






Nyt pallohortensian kukat ovat jo valkoisia, mutta kukinnan loppupuolella ne muuttuvat taas vihertäviksi. Siinä vaiheessa kukkia voi kerätä kuivattaviksi.






Talon edustalla, pallohortensioiden kaverina samassa penkissä kasvavat lilja toronto, väriminttu ja virginiantädyke. Sopivat hyvin kyllä yhteen!








Altaan ympärillä olevan istutusalueen eteläisin nurkka, on ollut varsinainen ongelmakohta. Paikka on niin paahteinen ja kuiva, että siinä ei ole oikein mikään kunnolla kasvanut. Paitsi harjaneilkat ovat siinä viihtyneet, mutta tänä kesänä niissä on vain lehtiruusukkeita, jotka kukkivat vasta ensi kesänä. Olen nyt istuttanut paikkaa täyttämään valkohärkkiä, kaukaasian- ja tarhaisomaksaruohoa sekä laventelia. Aika näyttää miten ne siinä pärjäävät.







Alla-alueella on myös pari syyssyrikkää, jotka parhaillaan kukkivat. Ne ovat upotettuna ruukkuineen päivineen maahan, näin ne on helppo nostaa syksyllä talvehtimaan kuistille.

Syrikät kukkivat, mutta missä ovat perhoset? Niitä ei ole, kaaliperhosia lukuunottamatta, yhtäkään näkynyt vielä.




Vastapäätä allasaluetta on istutusalue, jossa akileijat, ukonhatut ja mustialanruusu ovat sikinsokin taustanaan jasmiinipensas.






Pihan perällä kasvihuoneen kulmalla kukkii kärhöjä. Tällä hetkellä lumikärhö ja etoile violet -kärhö. Muut kärhöt kasvihuoneen lähellä ovat vielä nuppuvaiheessa.






Tässäpä tuli tehtyä pieni kierros pihalla, mutta jäi vielä paljon kiertämättä. No, ensi kerralla sitten! Mukavaa jos jaksoit tänne asti 😊.




Helteistä heinäkuun jatkoa!


sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Valkoista, punaista ja vihreää


Pallohortensian pensaista riittää leikata maljakkoonkin. Oksia kannattaa ottaa talteen myös vähän myöhemminkin, kun kukinnot ovat vihertyneet. Silloin ne kuivahtavat ilman vettä nätisti maljakossa.





Pienestä takapihan metsästä keräsin ensimmäisen puolukkasadon. Kuvittelin, että kunhan kourallinen löytyisi puolukoita, niin hyvä olisi. Mutta hih, keräys tuottikin peräti puolilitraa! Muutama mustikkakin on joukossa, koska niiden varpuja myös kasvaa vähän. Aika näyttää kumpi valtaa enemmän alaa, puolukka vai mustikka. Metsänpohja-alue perustettiin vasta viime vuonna, jos haluat lukea siitä enemmän, niin klikkaa TÄNNE.






Viime postauksen kommenteissa Lezzie kyseli kuvan kurkkulajikkeesta. Lajike on Passandra. Kirjoitan tähän kokemuksia kasvattamistani eri kurkkulajikkeista.


Passandra -kasvihuonekurkkua olen kasvattanut monena kesänä. Se on erittäin satoinen ja sopivan kokoinen lajike. Kurkut kasvavat n. 15 cm pituisiksi ja koskaan niihin ei ole tullut mitään tautia. Makoisan makuinen, eikä koskaan kitkerä, jos kurkut vaan kerää vihreinä ennen niiden kellastumista. Itsepölyttyvä. Suosittelen!








Dasher -kurkkua kasvatin yhtenä kesänä. Kurkku periaatteessa sopii avomaalle kasvatettavaksi, mutta hyvin sen kasvatus sujui kasvihuoneessakin. Kurkut kasvavat n. 15 cm pituisiksi ja piikikkäiksi. Piikit lähtevät hankaamalla pois. Kurkun kuori on aika paksu, jonka takia en siitä oikein pitänyt, vaikka maku olikin ihan kelvollinen. Itsepölyttyvä ja ei tullut tauteja.







Iznik -minikurkkua kasvatin myös yhden kesän. Kurkun pituus n. 10 cm. Maku on hyvä, jos kurkut kerää tarpeeksi pieninä. Satoa tuli vähän liikaakin, näin kurkut pääsivät kasvamaan liian isoiksi ja muuttuivat vetisiksi ja kitkeriksi. Lajike pölyttyy itse, eikä siihen tullut tauteja.










Syksyisen mukavaa alkavaa viikkoa!



perjantai 16. syyskuuta 2016

Muistutus kesästä ja arvonnasta

Syntymäpäiväksi saamani kukkakimppu muistuttaa kauniilla tavalla menneestä kesästä. Onhan siinä esim. liljoja joiden kukkia sai ihailla omallakin pihalla ihan vähän aikaa sitten.  Kimpun värit ovat juuri niin kesäiset kuin vain voi olla. Olen alkanut enemmän pitää kimpuista, missä on yhdistelty rohkeasti värejä.













Pihalla taas syksy alkaa näkyä lisääntyvässä määrin. Rusokirsikka ja villiviini vaihtavat yleensä ensimmäisten joukossa punaiseen asuun.











Syysleimut kukkivat vielä. Pallohortensian kukat ovat muuttuneet valkoisista takaisin vihreiksi, kunnes kohta ne muuttuvat ruskeiksi.



Oletko jo osallistunut arvontaan? Osallistua voi vielä kaksi vuorokautta, eli sunnuntaihin 18.9., puoleen yöhön saakka.
►►►►►►►►►►
Klikkaa itsesi mukaan arvontaan.

Leppoisaa viikonloppua!