Sydänkesä, keskikesä - heinäkuu! Nyt on kesän paras aika. Marjat, niin vadelmat kuin herukatkin ovat pikavauhtia tulleet poimintakypsiksi. Puutarha on kauneimmillaan, kukkia ja vehreyttä riittää. Aurinkoinen sää houkuttelee kattamaan ruokailuhetket ulos, aamiaisesta lähtien. Pergolaa pitkin kasvava viiniköynnös luo tarpeellista varjoa. Muutenhan siellä näillä helteillä olisi tukahduttavan kuuma, kun aurinko porottaa koko päivän sille paikalle.
Nojatuolinurkkauksessa tuolien välissä on ruukussa oliivipuu, jonka olen jo kolme talvena talvettanut sisäkuistilla.
Koskaan puu ei ole tuottanut yhtään oliivia, vaikka onkin kesäisin kukkinut ja tänä kesänä siinä on ollut ennätysmäärä kukkia. Kesät se on ulkona, mutta pölyttäjät eivät ole siitä olleet kiinnostuneita, Onkohan se tuulipölytteinen ja vaatisi kaverin tai itse pitäisi ryhtyä pölyttäjäksi!
Terassin edustalle ruukkuihin istutetut laventelit, ovat olleet aivan nappivalinta. Ne kestävät hyvin koko päivän auringonporotusta ja tuossa paikassa ehtivät hyvin kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Laventeli kun ei siedä jatkuvaa märkyyttä.
Terassilta voi katsella pikkuiselle piha-altaalle. Valitsin aikoinaan sinisen altaan, kun halusin altaan pohjan ja sinne laitettujen kivien erottuvan vedessä. Mielessäni siintelivät kuvat sinisenä välkkyvästä uima-altaasta, jossa tyynellä säällä veden pintaan heijastuu taivas. No, uima-allastahan tuosta ei saa, korkeintaan kahluualtaan 😀.
Allas on ollut lintujen mieleen ja varsinainen pelastus näin kuumana kesänä. Niin isot kuin pienetkin linnutkin, viihtyvät sen reunuksilla kylpemässä ja juomassa. Kuvassa mallia näyttää mustarastas.
Ihanat pallohortensiatkin, jotka yleensä alkavat kukkia vasta heinäkuun lopulla, ovat viikon kaksi etuajassa.
Kukat ovat ensin kellertävän vihreitä. Tässä vaiheessa ne sointuvat hyvin käytävän toisella puolella kukkiviin jalopähkämöön ja jättipoimulehteen.
Nyt pallohortensian kukat ovat jo valkoisia, mutta kukinnan loppupuolella ne muuttuvat taas vihertäviksi. Siinä vaiheessa kukkia voi kerätä kuivattaviksi.
Talon edustalla, pallohortensioiden kaverina samassa penkissä kasvavat lilja toronto, väriminttu ja virginiantädyke. Sopivat hyvin kyllä yhteen!
Altaan ympärillä olevan istutusalueen eteläisin nurkka, on ollut varsinainen ongelmakohta. Paikka on niin paahteinen ja kuiva, että siinä ei ole oikein mikään kunnolla kasvanut. Paitsi harjaneilkat ovat siinä viihtyneet, mutta tänä kesänä niissä on vain lehtiruusukkeita, jotka kukkivat vasta ensi kesänä. Olen nyt istuttanut paikkaa täyttämään valkohärkkiä, kaukaasian- ja tarhaisomaksaruohoa sekä laventelia. Aika näyttää miten ne siinä pärjäävät.
Alla-alueella on myös pari syyssyrikkää, jotka parhaillaan kukkivat. Ne ovat upotettuna ruukkuineen päivineen maahan, näin ne on helppo nostaa syksyllä talvehtimaan kuistille.
Syrikät kukkivat, mutta missä ovat perhoset? Niitä ei ole, kaaliperhosia lukuunottamatta, yhtäkään näkynyt vielä.
Vastapäätä allasaluetta on istutusalue, jossa akileijat, ukonhatut ja mustialanruusu ovat sikinsokin taustanaan jasmiinipensas.
Pihan perällä kasvihuoneen kulmalla kukkii kärhöjä. Tällä hetkellä lumikärhö ja etoile violet -kärhö. Muut kärhöt kasvihuoneen lähellä ovat vielä nuppuvaiheessa.
Tässäpä tuli tehtyä pieni kierros pihalla, mutta jäi vielä paljon kiertämättä. No, ensi kerralla sitten! Mukavaa jos jaksoit tänne asti 😊.
