Näytetään tekstit, joissa on tunniste krookus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste krookus. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. tammikuuta 2020

Kukkia ja alkuja tammikuussa


Puutarhapäiväkirja 23.1.2020


☆ Jouluruusut ☆






☆ Tulppaanit ☆




☆ Palavarakkaus ☆



☆ Krookukset ☆



☆ Raparperi ☆



Tätä blogia olen pitänyt kahdeksan vuotta ja tuona aikana en ole aiemmin tammikuussa tällaisia kuvia ottanut. Terminen talvi ei ole Etelä-Suomessa vielä alkanut. Mitä sitten jos tuleekin kunnon pakkaset? Ehkä silloin pitää ryhtyä suojaustoimiin. 

Mukavaa tulevaa viikonloppua!





perjantai 29. maaliskuuta 2019

Silmäniloa


Jouluruusujen päältä talvisuojat pois ja ihastuttava näky paljastuu!






Myös ensimmäiset talventähdet näkyvissä!




Lummetulppaanit ja krookukset nousevat jo vauhdilla!




Kaikki pihan asunnot alkavat jo olla varattuja ja niissä ahkera sisustus käynnissä!




Oikein ihanaa keväistä viikonloppua!


lauantai 29. huhtikuuta 2017

Pienin askelin vai kertaharppauksella


Kevät etenee pienin askelin, vaikka sitä ei malttamaton puutarhaihmisen sieluni tahdo hyväksyäkään. Krookukset kukkivat, myöskin lummetulppaaneja on noussut.



  




 

Keväät ovat erilaisia. Vuosi sitten oli toisin, huhtikuun lopulla oli jo metsä valkoisenaan valkovuokoista ja sinivuokotkin pitkällä. Tuolloin oli myös heti VAPUN jälkeen jopa +20 asteen lämpötiloja. 

Nyt voi sitten vertailla kummasta pitää, hitaasti etenevästä keväästä vai kertaharppauksella valmiista keväästä. Itse kallistun kyllä jälkimmäisen kannalle, koska silloin ainakin tarkeni pihalla paremmin kuin TÄNÄÄN! Puuskaisa tuuli puhaltaa ja aurinko ei pilkahtele paksun pilviverhon takaa. 
Kummasta sinä pidät enemmän?

Iloista Wappua!



tiistai 12. huhtikuuta 2016

Aarteita


Tähän aikaan vuodesta pitää pihalla kulkiessaan olla nöyrä. Katse alas luotuna ja välillä on hyvä notkistaa polvensa. Sillä nyt löytyy aarteita pihalta, päivittäin joitain uusia pieniä alkuja ja 
jo kukkaan ehtineitä kaunokaisia.
















Ensimmäiset, oman pihan ruohosipulin versotkin on tullut jo maisteltua.




Yksi minulle tärkeä on myös keltainen Skimmia, joka on ollut meillä viisi vuotta.
Nyt se on taas täydessä kukassa.

Talvella se viettää aikaansa viileällä kuistilla ja kesäisin ulkona. 









Sisältä löytyy myös aarteita, pikkuruiset koulittavat taimet. 
Ritarinkannukset, mustapäivänhatut ja keijunmekot, muutaman mainitakseni.









Seuraavien aarteiden kohdalla voisivat mielipiteet käydä hiukan ristiin. Minulle nämä ovat aarteita, mutta joku toinen voisi sanoa, että roskiskamaahan nuo ovat. 

Viime syksynä sukulaisen kuolipesästä saamani isot vanhat kattilat ja tonkat! Kun ne minulle tuotiin, oli pimeä syysilta. Pinosin ne pihanperälle, sen enempää niitä tutkimatta. Nyt otin ne esille ja huomasin, että joukossa on kuparisiakin astioita! 










Pienistä ja halvoistakin asioista voi saada hyvän mielen!

Kyllä kevät on kivaa aikaa!


keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Hitaasti hyvä tulee?


Kevät etenee, mutta kovin pienin askelin. On ollut viileää ja vaikka joukossa on ollut aurinkoisia päiviä myös, niin tuolloin on kylmä tuuli usein sattunut seuralaiseksi. Tästä kaikesta on se hyvä puoli, että vihreys ja kukkapaljous ei ole ryöpsähtänyt kerralla valmiiksi. Voi nauttia kaikessa hitaudessaan kevään etenemisestä. Tänään on pitkästä aikaa viikkovapaa, mutta koko päiväksi on luvattu vesisadetta. Nyt olisi hyvää aikaa pihatöille, mutta taidan koulia isoiksi venähtäneitä taimia ja kylvää joitakin siemeniä. Seuraavaksi muutamia bongauksia pihalta menneiltä päiviltä.

Tämä kauniin värinen jouluruusu on elossa! Viime keväänä sitä ei näkynyt ja luulin jo menettäneeni sen toissa syksyisen istutusalueen myllerryksen takia.






Ensimmäisenä sipulikukista ehättivät esiin krookukset ja niiden seuraksi lummetulppaanit.




Krookusten jo lakastuttua tulppaanit vielä jatkavat ja paistattelevat päivää auringonpaisteessa.




Ruohosipuli on tässä vaiheessa kevättä heleän vihreää.




Istutin viime syksynä lumikelloja ja nyt toivottavasti ne tästä leviäisivät. Mistähän moisesta johtuu, että aiemmin näitä sulottaria ei meidän pihalla ole ollutkaan....




Yhden pikkupalan Pystykiurunkannuksen juurakkoa siirsin pihallemme serkkuni pihalta neljä vuotta sitten. Luulin jo pitkään, että sen siirto ei onnistunut, kunnes viime keväänä tuli yksi kukkavana ja nyt niitä näyttää olevan jo useita siellä täällä! Muurahaiset kuulemma kuljettavat sen siemeniä ympäriinsä.






Tämä on ilmeisesti Turkintähdikki, jota kasvatin ruukussa pari kevättä sitten ja sen jälkeen upotin sipulit maahan. Tätä ei ole sen koomin näkynyt, ennen tätä hetkeä!




Raparperissa on jo hyvänkokoiset varret piirakantekoa varten.




Suloinen, nimensä mukaan ihanasti tuoksuva, Tuoksuorvokki.




Jokakeväiset valkovuokot ovat taas täällä!






Orava söi niin keskittyneesti käpyä, että ei ihan heti huomannut kun lähestyin häntä kameran kanssa....






Mustarastas rakentelee pesää räystään alle pinottuun lautakasaan. Ei siinä muuten mitään, mutta meikäläisen multa- ja kasvusäkit ovat juurin siinä vieressä. No, täytyy tarkkailla milloin rouva piipahtaa pesätarpeiden hakureissulle ja siirrän säkit pois siinä välissä. En haluaisin häritä silloin, kun hautominen on käynnissä.




Olen levitellyt valmista kompostia istutusalueille. Mullan möyhentämisessä on ollut hyvänä apuvälineenä tämä kolmipiikkinen hara, jossa on jatkovarsi. Tämän olen viidellä eurolla ostanut paikallisesta rautakaupasta. Halusin esitellä tämän osoittaakseni, että ei hyvän työvälineen aina tarvitse olla mikään tunnettu merkki tai high-tech -tuote.






Tämä on ollut orvokeille mainio kevät. Sopivan viileää, niin jaksavat kukkia pitkään! Kuvassa taustalla kauempana näkyy kaksi "haamua". Yksi on varjostusverkolla suojattu kultatuija, toinen on Endless Summer The Orginal. Tämän hortesian talvisuojan poistamista en ole vielä kiirehtinyt. Odotan jännittyneenä, onko se ylipäätään selvinnyt talvesta!




Hauskaa Vapun viettoa kaikille ja iloisia puuhapäiviä viherpeukaloille!


t. Tarja