Puutarha vaihtaa väriä

Kesäisen lämmintä on ollut, mutta ensi viikoksi on luvassa harppaus kohti syksyä, kun lämpötilat putoavat syksylle tyypillisempiin lukemiin. 

Lämpimästä alkusyksystä huolimatta pihalla alkavat vihreän sävyt pikkuhiljaa väistyä.

Viinikönnöksessä ovat rypäleet lämpimän kesän ansiosta kypsyneet. Viime kesänä ne jäivät kypsymättä.

Maa-artisokan kukkia, lehtikaalia, jalopähkämön ruskettuneita kukintoja ja punertuvaa murattia.
Siitä on alkusyksyn kimppu tehty.

Syyskuun viimeisen viikon alkaessa - syksy saa tulla jo!

Luonnollisesti ulkona

Meillä ei ole satanut lokakuussa kuin yhtenä päivänä. Kuivat syyskelit innostavat ulkoiluun. Kun oma pihan maisemat alkavat kyllästyttää, voi katsella taivaalle tai lähteä merenrantaan.

Iloinen lintukuoro saa nostamaan katseen ylös. Valtava määrä tilhiä koivuissa. Kun ne pyrähtävät lentoon niitä näyttää olevan satamäärin. Syksyiset "kokoontumisajot" ovat siis menossa.

Merenrannalla iltakävelyllä. Ilma on tyyni ja iltahämärässä valot heijastuvat meren pintaan kauniisti. Kävelytien valojen valaisemat puut ovat kuin kullattuja...

Hyvää sunnuntai-iltaa ja
lokakuun viimeistä viikkoa!

Värikästä syksyä - ilman sanoja

 

 

Ohikiitävät päivät - miten aika kuluukaan

Yksitoista päivää sitten sai vielä ihastella pihan kirsikkapuun ruskaa. 

Nyt se jo lehdettömänä odottelee talven tuloa....

Kahdeksan päivää sitten maistelin kasvihuoneen meloneja. 

Kaksi erilaista hunajamelonia kasvoi viime kesän kasvihuoneessa. Molemmat tekivät peräti yhden hedelmän! 

Keräsin hedelmät lokakuun alussa ja kypsyttelin niitä vielä pari viikkoa huoneenlämmössä. 

Eivät ne kovin makealta maistuneet... Taisi jäädä kokeiluksi tuo melonin kasvatus. Kesä ei ilmeisesti ollut tarpeeksi pitkä ja lämmin, jotta meloneihin ehtisi tulla makeutta?!

Seitsemän päivää sitten kukki syysleimu Hesperis vielä täyttä päätä. 

Jotenkin vaan tämän viileä väri näytti oudolta rusehtavien värien joukossa....

Kuusi päivää sitten huomasin, että mustarastaat ovat innostuneet syömään viinirypäleitämme. 

Koska olin päättänyt syödä rypäleitä myös itse, laitoin "talon kissan" vahdiksi. 

Emme tosin omista oikeaa kissaa, vaan kyseessä on kissapatsas. 

Patsas kuitenkin toimii hyvin vahtina ja kissa on vartioinut milloin missäkin. 

Esim. loppukesästä pidin sitä kasvihuoneen ovella tomaattivahtina. 

Oravat kun mielellään kävivät napsimassa tomaatteja. 

Seuraavana päivänä keräsin viinirypälesadon, mutta jätin muutamia terttuja mustarastaille. 

Olikin korkea aika kerätä rypäleet, koska yöllä tuli pakkanen. 

Valmistin rypäleistä hilloa. Työläintä valmistuksessa oli siementen poistaminen käsin puristamalla. 

Hillosta tuli kuitenkin oikein hyvää.

Kolme päivää sitten istutin kukkasipulit ja luulin, että eihän niiden istuttamisessa kauan mene. 

Meni siinä kuitenkin kolme tuntia. Olin ostanut sipuleita pitkin syksyä sieltä täältä alehintaan, pari pussia kerrallaan. Luulin ostaneeni niitä vähän, mutta olihan niitä kottikärryllinen. 

No, ei sentään aikuisten kottikärryllinen, vaan lasten...

Viime yönä satoi ensimmäistä kertaa hiukan lunta ja hento valkoinen kuorrute on pysynyt koko päivän. 

Ei se kuitenkaan kauan taida olla, koska huomiseksi on jo luvattu plusasteita. 

Sammaleet ovat muuten kauniita näin läheltä kuvattuna...

Viikonloppuna aion nauttia näistä syksyn rippeistä. 

Meinaan vielä istuttaa muutaman alennusmyynnistä ostamani puun ja pensaan.

Mukavia ulkoilupäiviä!

Auringonkultaa

Kotiseudullani ei ruska ole vielä kovin voimakasta, vaan aika vihreältä näyttää ainakin omalta

pihalta katsoen. Siispä päätin mennä merenrantaan katsomaan,

josko sieltä löytyisi muitakin värejä ja koska ranta on kävelymatkan etäisyydellä.

Kultainen ilta-aurinko paistoi ja tuulta ei ollut juuri nimeksikään.

Uimaranta on hiljainen....

... kesällä oli toisin...

.... nyt vain joku innokas (lue blogisti) kastelee kenkänsä kuvatessaan rannalla...

 

 

 

Värikästä syysviikonloppua!