On syksy niin ihmeellinen

Voiko olla kauniimpaa kuin tämä vuodenaika! Ruska värjää maiseman kirkasta ja kirjavaa väripalettia käyttäen. Heinät kukkivat, kurpitsat ja viinirypäleet kypsyvät.

Rusokirsikka

Kurpitsa Hooligan

Hietakastikka

Viiniköynnös Zilga

Katsura

Lyhtykoiso

Värikästä viikonvaihdetta!

Loppukesästä kuvia

Aika kuluu nopeasti, nyt sitä saa jo muistella elokuuta... Kuvat ovat kuukauden loppupuolella otettuja, olkaapa hyvät.

Elokuun puolivälin jälkeen, vihdoinkin muutkin kuin kaaliperhoset alkoivat näyttäyä.

Tampereen luontokaupasta ostamani perhosbaari kasvatti suosiotaan.

Innokas kukkimaan tuo Härmesalvia. Takana Mustilanhortensiaa ja Syysleimua.

Loppukesän kukkija on Sommerwind.

Viinirypäleitä saadaan, jos vaan ehtivät kypsyä ennen pakkasia.

Vanhan postilaatikon uusiokäyttöä.

 

Vasta tänä kesänä olen tustustunut Dianaan....

Käärmeenparta on kotiutunut pihalle. Viime lokakuussa sen tuohon istutuin, nyt siinä on vaatimaton kukka.

Hehkuvan väriset maksaruohot.

 

Tuoksumiekkaliljan kukintaa kannatti odottaa elokuulle asti...

Loppukesän kukkija on myös Ukonlaukka Sphaerocephalon.

Joka aamu pitää...

.... päästä suihkuun, tuumii Mustarastas.

Elämäni ensimmäinen Soilikki on jaksanut kukkia jo kesäkuun alusta lähtien!

Yhtä varmasti kuin syksy saapuu, niin Syklaamit tulevat kauppohin!

 

Pihalla ovat kasvit tekemässä siemeniä. Niitä keräilen pikku hiljaa talteen.



Ukonkello on tuottanut valtavan määrän siemeniä. Voisin niitä lähettää kirjeessä halukkaille. Jos kiinnostuit, laita viesti osoitteeseen: parastaaikaa(a)luukku.com.

Hyvää alkavaa viikkoa!

t. Tarja

Salutations des vignobles - Terveisiä viinitarhoilta

Ensin Rein ja Mosel, sitten Champagne ja lopuksi Saksan viinitie. 

Muutaman päivän reissu, jossa yhdistyivät maaseuturomantiikka, 

kauniit pikkukaupungit, viinin ja shamppanjan maistelut.

Kauan kaivatut kesäiset säät hellivät matkalaista, 

joten ruumis ja sielu saivat nauttia monta ihanaa, 

melkein jopa helteisen lämmintä päivää.

Tietenkin tämä utelias puutarhailua harrastava Madam kurkkasi 

ahkerasti talojen hyvinhoidettuihin pihoihin. 

Ja matkan kruunasivat tietenkin miljoona, miljoona ruusua!

Mosel -joella viiniköynnöksiä kasvaa tosi jyrkissä rinteissä. 

Ilmeisesti liuskekivimäinen maaperä pitää köynnökset hyvin paikoillaan. 

Alueiden välissä on jonkinlainen hissi (näkyy valkoisina täplinä kuvassa), 

minkä avulla rinteessä voi liikkua ylös alas.

  

Seuraavissa kuvissa siirrytäänkin sujuvasti Ranskan maaseudulle, Champagnen maakuntaan.

 

Ihana hotelli Wissembourgissa. Joki virtasi talon alitse.

 

Nämä kuvat kertovat kuinka erilaisia olivat viinitarhojen puitteet. Joidenkin tarhurien asiakastilat olivat aidon kellarimaisia alaspäin astuttavine portaineen, kun taas joillakin tiloilla olivat hyvinkin ylelliset puitteet.

 Lopuksi ollaan Saksan puolella viinitien alkupäässä Schweigen-Rechtenbachissa.

Saksalaisten ihania pihoja.

 

Seuraavassa elämässäni, jos saisin esittää toiveen, haluaisin syntyä Ranskan maaseudulle, please!