Lokakuinen viikonloppu

Kuluneen viikonlopun lauantai oli ihanan aurinkoinen päivä! Tuuli puuskittain, mutta se ei tahtiani haitannut. Sekalaista puuhastelua pihalla, auringossa istuskelua ja luonnon ihmeellisyyksien ihmettelyä.

Olin ostanut muutaman heinän ja niille sopivia istutuspaikkoja etsiskelin. Kaikki paikata vaan ovat niin harmittavan täynnä! Taas tuli tehtyä se mitä ei pitäisi. Istutanpa tämän nyt tuohon ja siirrän sitten sopivampaan paikkaan!

Tässä Hurmesilkkiheinä, kahdesta muusta heinästä ei tullut otettua kunnollista kuvaa.

Tarkoitus oli laskea Kärsimyskukka alas pergolaa kiipeämästä, mutta se jäikin vain yritykseksi.

Huomasin, että se oli alkanut uudestaan kukkia, jo toistamiseen tänä vuonna. Jätin sen vielä paikoilleen, ehkä sille ei käy vielä huonosti. Kas, kun Kärsimyskukka voi kestää jopa -10 astetta pakkasta!

Viime talvena kylmävaurioita saaneesta Veriluumusta leikkaisin kaikki kuolleet oksat pois. Eipä siihen paljon jäänyt jäljelle. Sen ympärillä kasvaneet Vuorenkilvet siirsin muualle. 

Leikkasin muoviruukusta pohjan pois ja laitoin sen puun rungon ympräille. Täytin ruukun lannoittamattomalla turpeella ja tarkoitus on kietoa vielä puu johonkin paksuun peitteeseen. Eipä sen pitäisi talvella palella!

Vieressä kasvava Siperiankurjenmiekan pehko olisi pitänyt jakaa. Se täytyy jakaa joka vuosi, koska muuten siihen muodostuu tyhjä aukko keskelle. En ryhtynyt jakohommaan nyt, koska ei ole paikkaa mihin jakopalan istuttaisi. Teen sen vasta keväällä.

Sidoin pehkon narulla, jotta pääsin siivoamaan rikkaruohot sen ympäriltä.

Veriluumun ymprille istutin tulppaaneja ja krookuksia. Tänä vuonna kukkasipulihankinnat ovat pysyneet aisoissa, ainakin toistaiseksi.

Epätodelliselta näyttää tämän värinen ja tähän vuodenaikaa kukkivat jaloritarinkannus. Olen kasvattanut niitä siemenestä ja tämä on esimmäinen joka niistä kukkii. Siemenestä kasvatettu Jaloritarinkannus kukkii yleensä vasta toisena kesänä. 

Näistä lehdistä minä niin tykkään, Luhtalemmikki variegatana.

Sain seuraakin iltapäivästä, kun aurinko alkoi enemmän lämmittämään...

Yksinäinen Amiraaliperhonen, kuin muistona kesästä.

Tuurenpihlaja on vaihtanut väriänsä. Hankin sille tänä kesänä kaverin, jotta se tekisi ensi vuonna pihlajanmarjoja. 

Mukavan viikonlopun päätti harmittava ilmiö. Minulla ei ole ollut Bloggerin kanssa yleensä ongelmia, mutta nyt jostain syystä ohjelma on kadottanut oikeasta sivupalkista listat, joissa olivat lukemani blogit. Suututtaa niin vietävästi!
(Muokkaus muutaman tunnin kuluttua: Kannatti manata Bloggeria, nyt listat ovat tulleet taas näkyviin!)

Hyvää alkavaa viikkoa ystäväiset!

 

Kukkivat puut

 

 

  

Joka kevät ihmettelen näitä kahta vanhaa Kriikunapuuta pihallamme. Miten ne jaksavat aina vaan niin runsaana kukkia!
 

 

Ne tuottavat loppukesästä hedelmiäkin todella paljon! Vaikka niiden rungot ovat pahasti halki, ja sen takia voisi kuvitella, että ne siitä kärsisivät.

Puita on nyt kaksi, alkujaan niitä oli kolme. Yhden puun kaadoimme 10 vuotta sitten. Ne olivat istutettu niin lähelle toisiaan, että varjostivat ja oksat hankasivat toisiaan. Kaadetun puun kannosta kasvaa uusi, joka on nyt jo kolme metrinen ja kukkii ensimmäistä kevättään. Nyt mietin, että kaadanko yhden näistä vanhoista, jotta tuo nuorin saisi tilaa ympärilleen. Katsotaan... ehkä ensi vuonna.

 
Toinen tällä hetkellä kukkiva puu on Veriluumu. Pienestä koostaan huolimatta, siinä on tosi paljon ihania vaaleanpunaisia kukkia. Pitäisi vaan hommata sille kaveri, jotta se tuottaisia hedelmiä.

Parina päivänä on lämpötila noussut jo viiteentoista asteeseen. Kaikki kasvit ovat näiden päivien ansiosta lähtenee voimakkaaseen kasvuun. Kevät siis etenee ja pian on kesä!

Mukavia toukokuun lopun päiviä!

t. Tarja

Lepotuolissa istuen

Istuskelen lepotuolissa auringossa ja jaksan tehdä vain pikaisen kierroksen pihalla kameran kanssa. Sään puolesta olisi mikä parhain puutarhailupäivä, mutta vuorokausi sitten alkanut jonkin sortin vatsatauti on vienyt voimani. Eilisen kuumeilen jälkeen tänään on vähän parempi olo, pystyn jopa istumaan, mutta silti nousee tuskanhiki pintaan jos yritän seisoskella pidempään.

Vanhat Kriikunapuut ovat valkoisen kukkahattaran peitossa.

Särkynytsydän kasvaa lämpimällä paikalla ja kukkii siksi jo nyt.

Pari kuvaa aukinaisista tulppaaneista.

Lopuksi viime vuonna lahjaksi saamani Veriluumu, jonka kukkia katselen ensimmäistä kertaa.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!