maanantai 10. lokakuuta 2016

Lokakuinen viikonloppu

Kuluneen viikonlopun lauantai oli ihanan aurinkoinen päivä! Tuuli puuskittain, mutta se ei tahtiani haitannut. Sekalaista puuhastelua pihalla, auringossa istuskelua ja luonnon ihmeellisyyksien ihmettelyä.

Olin ostanut muutaman heinän ja niille sopivia istutuspaikkoja etsiskelin. Kaikki paikata vaan ovat niin harmittavan täynnä! Taas tuli tehtyä se mitä ei pitäisi. Istutanpa tämän nyt tuohon ja siirrän sitten sopivampaan paikkaan!

Tässä Hurmesilkkiheinä, kahdesta muusta heinästä ei tullut otettua kunnollista kuvaa.


Tarkoitus oli laskea Kärsimyskukka alas pergolaa kiipeämästä, mutta se jäikin vain yritykseksi.


Huomasin, että se oli alkanut uudestaan kukkia, jo toistamiseen tänä vuonna. Jätin sen vielä paikoilleen, ehkä sille ei käy vielä huonosti. Kas, kun Kärsimyskukka voi kestää jopa -10 astetta pakkasta!



Viime talvena kylmävaurioita saaneesta Veriluumusta leikkaisin kaikki kuolleet oksat pois. Eipä siihen paljon jäänyt jäljelle. Sen ympärillä kasvaneet Vuorenkilvet siirsin muualle. 


Leikkasin muoviruukusta pohjan pois ja laitoin sen puun rungon ympräille. Täytin ruukun lannoittamattomalla turpeella ja tarkoitus on kietoa vielä puu johonkin paksuun peitteeseen. Eipä sen pitäisi talvella palella!





Vieressä kasvava Siperiankurjenmiekan pehko olisi pitänyt jakaa. Se täytyy jakaa joka vuosi, koska muuten siihen muodostuu tyhjä aukko keskelle. En ryhtynyt jakohommaan nyt, koska ei ole paikkaa mihin jakopalan istuttaisi. Teen sen vasta keväällä.


Sidoin pehkon narulla, jotta pääsin siivoamaan rikkaruohot sen ympäriltä.


Veriluumun ymprille istutin tulppaaneja ja krookuksia. Tänä vuonna kukkasipulihankinnat ovat pysyneet aisoissa, ainakin toistaiseksi.


Epätodelliselta näyttää tämän värinen ja tähän vuodenaikaa kukkivat jaloritarinkannus. Olen kasvattanut niitä siemenestä ja tämä on esimmäinen joka niistä kukkii. Siemenestä kasvatettu Jaloritarinkannus kukkii yleensä vasta toisena kesänä. 


Näistä lehdistä minä niin tykkään, Luhtalemmikki variegatana.


Sain seuraakin iltapäivästä, kun aurinko alkoi enemmän lämmittämään...


Yksinäinen Amiraaliperhonen, kuin muistona kesästä.



Tuurenpihlaja on vaihtanut väriänsä. Hankin sille tänä kesänä kaverin, jotta se tekisi ensi vuonna pihlajanmarjoja. 





Mukavan viikonlopun päätti harmittava ilmiö. Minulla ei ole ollut Bloggerin kanssa yleensä ongelmia, mutta nyt jostain syystä ohjelma on kadottanut oikeasta sivupalkista listat, joissa olivat lukemani blogit. Suututtaa niin vietävästi!
(Muokkaus muutaman tunnin kuluttua: Kannatti manata Bloggeria, nyt listat ovat tulleet taas näkyviin!)

Hyvää alkavaa viikkoa ystäväiset!

 

22 kommenttia:

  1. Oi, perhonenkin on vielä tullut tervehtimään. Tuurenpihlaja on saanut kauniin värityksen.
    Ihastuin Madeiralla tuohon kärsimyskukkaan, harmi vaan, kun itsellä ei ole talveksi sille sopivan valoista ja viileätä paikkaa:(

    Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, en muista olenko koskaan ennen lokakuussa perhosia nähnyt.Kärsimyskukka talvehtii meillä viileällä kuistilla.

      Poista
  2. Ihana tuo hurmesilkkiheinä. Ostin kesällä erinäisiä heiniä ja en tietty muistanut enää nimiä, enkä talvenkestävyyttä. Nappasin kaikki heinät ruukkuihin ja kasvariin. Kaipa talvetan niitä autotallissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on tullut heinäfani. Varminta on tosiaan talvettaa niitä ruukussa, niin ei tarvitse miettiä suojatako vai ei.

      Poista
  3. Tosi kaunis tuo hurmesilkkiheinä! Enpä tiennyt, että kärsimyskukka kestää pakkasta. Ihanan värinen kukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan on. En ole koskaan kokeillut kuinka paljon kärsimyskukka kestää pakkasta, mutta näin luin netistä.

      Poista
  4. Hurmesilkkiheinä ei ole varma talvehtija. Arka tuppaa olemaan, mutta hyvässä paikassa/suojattuna voi talvehtiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aion suojata Hurmesilkkiheinän, koska luin sen arkuudesta. Samasa penkissä tosin talvehtii puksipuu suojaamatta, jo kolme talvea takana.

      Poista
  5. Vautsi mikä kärsimyskukka, kylläpä sillä on kokoa!!! Viikonloppuna oli mahtava sää puuhailuun ja saitkin tehtyä kaikenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aivan mahdoton kasvamaan, ei sille mikään paikka kohta enää riitä. Joudun sitä leikkaamaan jo syksyllä, jotta saan mahtumaan kuistille talveksi. Muutenhan se nuorennetaan leikkaamalla keväällä.

      Poista
  6. Minulla oli yhden kesän kärsimyskukka puutarhassa, mutta se ei selvinnyt talvesta. Ostin sen keväällä kärhönä ja kun se alkoi kukkimaan, ajattelin, että olkoon kesän maassa. Syksyllä oli tarkoitus siirtää kellariin, vaan päätin kokeilla sen selviytymistä. Ei selvinnyt.
    Kerran blogger hävitti minultakin seuraamani blogit sivupalkista, mutta ne ilmestyivät takaisin aika pian. Hieman aiemmin hävisi myös muuta tietoa sivupalkista, mutta ne eivät palanneet. Näin kävi muistaakseni viime keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, en minäkään uskalla sitä ulos jättää, pakkasten tullessa se saa tulla sisälle vaikka kuinka kukkisi. Bloggerin tiet ovat ihmeelliset näköjään!

      Poista
  7. Onpa sinulla vielä kukkasia kukkimassa. Tuo Kärsimyskukka on aivan ihana. Mukavaa alkanutta viikkoa tv Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä on jotakin kukkivaa näkyvissä, kohta ei enään niitäkään. Viimeisiä viedään! Kiitos samoin sinulle.

      Poista
  8. Tuo kärsimyskukka on ihana. Yritin sen siemenkasvatustakin, mutta en onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kasvattanut tämän siemenestä. Se on nyt viisi vuotias, kukki ensimmäisen kerran neljä vuotiaana.

      Poista
  9. Hyvä että listat tulivat näkyviin. - Kauniit kuvat, hieno on tuo kärsimyskukka. Kiva kun sinulla on vielä kukkivia kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli suuri helpotus kun listat taas näkyvät, olisi siinä ollut hommaa kerätä niitä uudelleen. Joitain vielä kukkii, mutta kohta nekin ovat muistoja vain.

      Poista
  10. Heinät ovat ihania! Minäkin laitoin niitä pari kappaletta pihaani. Ihana, kuiva ja aurinkoinen syksy on ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen innostunut heinistä, ehkä sen takia, kun olen saanut niitä viihtymään pihallani. Ja heinävalikoima kaupoissa on runsastunut.

      Poista
  11. Kärsimyskukka on aivan eksoottinen ja mimulle on ihan uutta, että se kestää noinkin paljon pakkasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsimyskukka kuuluu passionhedelmien sukuun. Niitä on monenlaisia olemassa.

      Poista

Ilahduta viestilläsi!