Kukkaisaa torstaita!

Pari päivää sitten tiistaina oli kesäpäivänseisaus, eli vuoden pisin päivä. Meidän asuinpaikalla se tarkoittaa liki 19 h pituista päivää. Pohjois-Suomessahan päivän pituus oli 24 h, joten aurinko ei laskenut lainkaan.

Ennen vanhaan kesäpäivänseisauksen aikoihin juhlittiin keskikesän juhlaa. Nykyinen juhlapäivämme juhannus, keskikesän juhla, osuu lähdelle kesäpäivänseisausta. Vuodesta 1955 lähtien juhannusta on vietetty kesäkuun 20.-26.6. päivän välille sattuvana lauantaina. (Kertoo Wikipedia)

Tähän olen koonnut pihalta kesäkuun aikana ottamiani kuvia, sekalaisessa järjestyksessä.

Juuri nyt piha-altaan reunalla kukkii, toista kesäänsä laukka Ostrowskianum. Olen onnellinen, että olen saanut sen viihtymään ja leviämään pihallani. 

Noukin altaasta kellumasta Liitokorennon. En tiedä oliko se munimassa altaaseen vai mitä. No, jos näin on, niin se on huono juttu, koska allas tyhjennetään talveksi. Luin, että toukkavaihe kestää kahdesta kuuteen vuotta. Tuohon altaan reunalle korento jäi kuivattelemaan itseään.

Akileija, minkä nimi on hukassa, kukkii nyt ensimmäisen kerran kunnolla tätä kesäänsä.

Akileijan vieressä kasvaa koristelaukka Graceful.....

....ja hajulaukka.

Yakushiman alppiruusut ovat matalia ja pirteän värisiä. Tänä kesänä ne kukkivat runsaasti.

Olen lukenut, että monin paikoin Suomea alppiruusut eivät kukkineet kunnolla tai jopa eivät lainkaan tänä kesänä. Meillä kukki alppiruusu Mikkelikin ihan normaalisti.

Väliin taas aniliininpunaista luhtaesikon muodossa.

Idänvirpiangervon pörheät kukinnot.

Moskovan kaunottaren kukat olivat tänä kesänä melkein valkoiset. Muistelen, että vuosi sitten ne olisivat olleet enemmänkin vaaleanpunaiset, hmmm...

Harjalaukkaneilikka ja taustalla tummalehtinen mustaselja.

Posliinirikon kukat.

En koskaan henno katkoa ruohosipulin kukkia, vaikka sanotaan, että niistä sen maku huononee.

Mitä mieltä olette, poistatteko ruohosipulin kukat?

Koivu- ja ruusuangervojen aika on nyt. Tässä niistä jälkimmäinen.

Kattomehitähti.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä, kiinanpioni Sarah Bernhardtin ensimmäiset kukat. Sen vieressä on siperiankurjenmiekka, mikä on aloittanut kukintanta kauan ennen pionia. 

Tulipas tästä koosteesta kovin viileän sävyinen, kun kuvat ovat valko-violetti-vaaleanpuna- ja sini -voittoisia. Mutta eihän tästä pihasta kovin montaa keltaiseen vivahtavaa kukkaa löydykään!

Kesäpäivänseisauksen jälkeen yöt alkavat pidentyä, mutta onneksi sitä ei ihan heti huomaa. Nautitaan siis kesästä ja valoisista illoista!

Ihanaa Juhannusta ystäväiset!