Näytetään tekstit, joissa on tunniste idänsinililja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste idänsinililja. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Sininen ja valkoinen matto


Nyt on Scillojen aika! Lähipuistossa niitä on näyttävänä mattomaisena kasvustona. Koivunrungot sopivat hyvin scillojen joukkoon. Voisi sanoa, että näiden kahden yhdistelmä, sini-valkoinen, sopii hyvin suomalaiseen puistomaisemaan. 




Idänsinililja eli siperiansinililja (Scilla siberica) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sipulikasvi. Se on pieni sinikukkainen kasvi, joka kukkii aikaisin keväällä ja leviää helposti laajoiksi matoiksi puistoissa ja puutarhoissa. Kasvi on kotoisin Aasiasta mutta sitä on levitetty Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

 




 



Idänsinililjan sipulit ovat soikeat ja pienikokoiset, ja niiden kuori on väriltään sinipunainen tai tummanruskea. Kasvilla on yhdestä neljään 10–20 cm korkeaa, pystyä kukkavanaa ja kahdesta viiteen ehytlaitaista tyvilehteä. Lehdet ovat nuorina toisiinsa kietoutuneet ja vielä keskenkasvuiset kukinnan alkaessa keskikeväällä. Etelä-Suomen puutarhoissa idänsinililja kukkii yleensä huhti-toukokuiden vaihteessa. 






Kukinnossa on kahdesta viiteen kukkaa, joissa on suojuslehdet ja pitkä, nuokkuva kukkaperä. Kehä on kellomainen  ja väriltään kirkkaan- tai tummansininen, joillakin lajikkeilla myös valkea. Idänsinililja leviää helposti paitsi siementämällä myös kasvattamalla sivusipuleita.





 

Idänsinililja on pieni ja kestävä kevätkasvi, joka viihtyy lehdoissa, pensaikoissa ja vuorten alarinteillä kasvavissa metsissä (teksti lainattu netistä).




Samassa puistossa, sen metsäisessä puoliskossa, jatkuu sini-valkoinen teema toisenlaisena. Siellä valko- ja sinivuokot kukkivat rinnakkain. Valkovuokkoja on laajoina mattoina, kun taas sinivuokkoja on vain siellä täällä.


 





 





 Halutessaan voi lukea tietoja näistä sievistä kevätkukista wikipediasta: valkovuokot ja sinivuokot.

Keväistä Wappua!

  

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kukkamatto


Aika upea kukkamatto syntyy Idänsinililjoista. Kuvat ovat Helsingin kaupunginteatterin edustalta.




Lainaus Luontoportin sivulta:

"Idänsinililja kukkii varhain keväällä, jopa huhti–toukokuussa. Se kasvaa korkeintaan vaaksan mittaiseksi, joten se kiirehtii yhteyttämään ennen kuin kookkaammat kasvit jättävät sen varjoonsa. Koko sinililja on myrkyllinen ja siitä on valmistettu mm. rotanmyrkkyä. Monien myrkkyjen tapaan sinililjan alkaloideillakin on kääntöpuolensa ja oikein annosteltuna niitä on käytetty sydänlääkkeinä. Idänsinililjaan on liitetty monenlaisia uskomuksia, joista vanhimmat saattavat periytyä antiikin ajoista saakka: sinililjojen suvun tieteellinen nimi viittaa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyneeseen Skylla-jumalattareen, kaunottareen, joka noiduttiin kauheaksi merihirviöksi. Taikauskoinen kansa piti sinililjaa pitkään noitien ja pahojen henkien kukkana, jonka päälle ei uskaltanut edes astua. Tuskinpa kenelläkään on sydäntä tallata tätä kevään sanansaattajaa, vaikka sen kauneudesta voisikin nauttia henkiolentoja pelkäämättä".





Kukkamaton syntyminen vaatii, että Idänsinililjat saavat rauhassa levittäytyä vuosien saatossa.  

Samassa paikassa oli myös valkoisia liljoja suurina alueina. Ovatkohan nämä Idänsinililjan valkoisia muotoja vai Posliinililjoja, kenpä tietäisi?




Aloitin parin viikon loman ja kohta saakin heittää hyvästi huhtikuulle.

Kukkaisaa viikon jatkoa!

Terveisin Tarja