Musiikkia korville

Koivuangervo on tällä hetkellä yksi pölyttäjien suosikki numero yksi. Pensaasta kuuluva pörinä on kuin musiikkia korville. 

Kimalaisia on hauska seurata, kun ne oikein juoksevat kukkien läpi...

Pensaan pörheät kukinnot ovat myös kultakuoriaisen ruokailupaikkana.

Toinen pörinäpaikka on tällä hetkellä terassia verhoileva viiniköynnös.

Juhannusta vietämme kotona ja meillä terassi on kaikki pyhät auki 😄.

Muutama kuva pihalta ihan muuten vaan....

Ehkä juhannuksen aikana pioni aukeaa....

En malta olla vielä laittamatta alppiruusuista kuvia. Näistä ensimmäisissä kuvissa olevat ovat jo osastoa "ohi on", mutta viimeisien kuvien alppiruusu Humboldt kukkii vielä.

Nova Zembla

Mikkeli

Yakushima

Tämän lajia en tiedä, taitaa olla se yleisin...

Humboldt

Ja vielä, jos menneitä saa muistella ja tulppaanien kukintaan palata, olivat nämä monikukkaiset Candy Club tulppaanit niin ihania, että näitä pitää saada ensi kevääksi lisää 💓.

Leppoisaa juhannusta!

Alppiruusujen kausi

Tähän olen koonnut kuvia pelkästään alppiruusuista. Osa niistä on jo kukkinut ja osa kukkii parhaillaan.

Ensimmäisenä alppiruusukauden aloittivat Golden Wonder minialppiruusut. Ne ovatkin meillä ainoat keltaiset rhodot. Väri on soma vaaleankeltainen, mielelläni katsoisin tätä väriä myös isommassakin pensaassa!

Minien jälkeen seuraavana kukkansa avasivat Yakushiman alppiruusut. Näitä onkin kahta eri lajia, vaaleampi Kalinka ja tummempi Polaris.

Kolmas komistus on näyttävän ihana fuksianpunainen Nova Zembla.

Edellisen jälkeen oli vuorossa hillitympää, kun heleän vaaleavioletti Humboldt tuli vuoroonsa. Tämän lehdet kärvistyivät tai kuivuivat kevätauringossa puutarhurin huolimattomuuden takia, mutta onneksi kukat eivät näytä siitä kärsineen.

Myöskin vaaleanpunainen Mikkeli / St Michel kukkii. Siinä kukkia on ollut vähänlaisesti tänä vuonna, taitaa olla välivuosi (?).

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, on perinteinen puistoalppiruusu, sen tarkemmin sen lajia ei ole tiedossa. Osa sen kukista onkin vielä nupussa. Tämän yksilön pelastin sukulaisen pihasta neljä vuotta sitten, kun he halusivat päästä siitä eroon. Pensas oli siirtoa ennen puolentoista metrin korkuinen. Se kuitenkin otti nokkiinsa muutoksesta niin paljon, että jouduin siitä poistamaan melkein kaikki oksat. Ensimmäisenä kesänä siihen tuli vain yksi kukka, mutta pikku hiljaa, vuosi vuodelta on oksien ja kukkien määrä lisääntynyt. Ehkä se on antanut anteeksi ja siitä tulee vielä ihan kelpo pensas!

Sään muuttuessa eilisestä lähtien viileämmäksi jopa suorastaa kylmäksi (kiitos pohjoistuulen), toivoisi joidenkin, vielä kukkivien rhodojen, pitävän kukkansa hiukan pidempään! 

Hyvää kesäkuun alkua!