perjantai 22. syyskuuta 2017

Kirjailijaperheen kodissa ja puutarhassa


Elokuisena viikonloppuna tehty visiitti Porvooseen sisälsi muutakin, kuin vanhan Porvoon sokkeloisilla kaduilla ja kujilla kuljeskelua. Ensimmäistä kertaa tuli nimittäin poikettua Runebergin kotimuseossa ja siihen kuuluvassa Fredrikan puutarhassa.


Porvoon vanhaa kaupunkia






Runebergin kotimuseo ja puutarha

Runebergin perhe asui kolmessa eri osoitteessa Porvoossa, ennen kuin perhe vaurastui tarpeeksi voidakseen ostaa perheelle ison talon uudesta Empire-kaupungin osasta. Tämä Runebergien kotitalo ruutuikkunoineen ja luonnonkivestä tehtyne kivijalkoineen on entisöitynä kotimuseona.




Portaikon edustalle oli sijoitettu isoja ruukkuja näyttävine kasveineen. 





Talon kivijalan vieressä vanhoista ikkunoista tehty lämpölava.




Sisällä ainutlaatuinen tunnelma syntyy mm. perheelle kuuluneista huonekaluista, taideteoksista, astioista ja vanhoista huonekasveista. 

1800-luvun puolivälissä Suomessa heräsi suuri kiinnostus myös huonekasveihin ja niin kutsuttujen ikkunapuutarhojen perustamiseen. Fredrikan ikkunapuutarhat olivat kaupungin komeimpia. Kodissa on säilynyt myös huomattava kokoelma Fredrikan kasvien pistokkaista aina uudistettuja, nyt jo sangen harvinaisia 1800-luvun huonekasveja.
















Kesäkaudella pihalla pääsee tutustumaan talon huolella entistettyyn hyöty- ja kukkapuutarhaan.






Kun Runebergit muuttivat taloon 1852, oli puutarha jo osin perustettu. Perhe oli suuri, ja puutarha palvelikin alkuun enimmäkseen hyötypuutarhana. Fredrika muun muassa istutti jokaiselle pojalleen nimikko-omenapuun. Myöhemmin koristekasvit saivat entistä enemmän tilaa puutarhassa.




Fredrika rakasti sekä kauneutta että puutarhanhoitoa. Hän oli jo eläessään tunnettu ja arvostettu puutarhaharrastaja, jolla oli monia kontakteja aikansa muihin puutarhaharrastajiin. Lisäksi hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa. Fredrika tilasi ystävineen siemeniä ja kasveja koti- ja ulkomaita.




Fredrikan suunnittelema ja hoitama pihapuutarha on säilynyt pitkälti vanhassa asussaan, ja sen lajien kirjo on yhä runsas. Nyt hyöty- ja koristekasvit kasvavat puutarhassa rinta rinnan kauniisti ryhmiteltyinä. Runsaaseen lajistoon kuuluu muun muassa vanhoja ruusuja, pioneja, heliotroppeja ja liljoja sekä omena- ja päärynäpuita sekä marjapensaita. Mainittakoon vielä syreenimaja ja aviomiehensä lempikukka kielo. Puutarha on yksi Suomen parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja.






Museon pihapiiriin kuuluvat piharakennukset, jonka leikkipaikassa lapset voivat kesällä viettää aikaa entisaikojen puuhien parissa.






Kotimuseosta löytyy enemmän tietoa täältä, josta myös olen tekstiä lainannut:


Viikonloppuna on tiedossa puutarhan syystöitä, toivottavasti säät suosivat.

Hyvää viikonloppua!

8 kommenttia:

  1. Siististi hoirettu paikka. Porvoos olis palio kattelemista. Jos joskus sinne pääsis. Aurinkoosta viikonloppua, eiköhän se peräti toteurukki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti joskus tiesi vie Porvooseen. On omalaisensa jan käymisen arvoinen. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  2. Hieno vierailukohde! Sinisarja kukkii niin upeasti ulkoruukussa. Voishan sitä kokeilla vaikka itselläkin, kun on talvetuspaikka kellarissa.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohde oli kyllä mielenkiintoinen. Sinisarja on minullakin, mutta ei ole vielä kukkinut kertaakaan.

      Poista
  3. Tämä on ehdottomasti nähtävä ensi kesänä - olen ihastunut näihin 1800- ja 1900-luvun alun vanhoihin suomalaiskoteihin ja -puutarhoihin. Siellä voi tuntea entisajan tunnelmaa sekä sisällä että ulkona! Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa pistäytyä ja nimenomaan kesällä, kun puutarha on vehreänä. Museo on on muulloinkin auki.

      Poista

Ilahduta viestilläsi!