Makupaloja messujen puistosta ja puutarhasta

Minulla oli mahdollisuus päästä ennakkoon tutustumaan Asuntomessualueeseen Hyvinkäällä. Alueen keskelle on rakennettu viihtyisyyttä lisäävä Lounatuulenpuisto.

Lounatuuleenpuistoon on istutettu kokoelma kasveja, jotka ovat kasvatettu varrettamalla tai pistokkaina Hyvinkään vanhojen puistojen kasvillisuudesta. Kasveja löytyy myös kokoelma-alueen ulkopuolelta.

Istutettuja ovat esimerkiksi: tataarivaahtera, birgitanpihlaja, amurinkorkkipuu, laakeripoppeli, kreetanangervo ja vekkivaahtera.

Puistoon sisältyy myös, Hyvinkäällä asuvan, maisema-arkkitehti Asako Hashimoton suunnittelema japanilainen puutarha. Puutarha koostuu kolmesta osasta, Kivipuutarha, Zen-puutarha ja Kukkulapuutarha. Japanilaisen puutarhan kivinä on käytetty pääasiassa alueelta rakennettaessa talteen kerättyjä kiviä. Jokainen kivi on aseteltu yksitellen paikoilleen reunustamaan 130 m pitkää puroa, joka laskee vetensä kahteen hulevesien viivytysaltaaseen. Luiskien tukemiseen tarvittavat kivimuurit on ladottu japanilaisella kuzume tsumi -tekniikalla - "maanvyöryladonta" suomeksi käännettynä.

Ensimmäinen osa, Kivipuutarha, alkaa hulevesikaivosta, josta vesi rankkasateella nousee muuten kuivaan purouomaan. Dramaattinen vaikutelma on luotu jyhkeillä tummilla kivillä. Puron varrelle johtaa perinteisellä japanilaisella tekniikalla, suurista tasaisita kivistä rakennettu laatoitus. Kivipuutarhan ilmeen pehmentäjiä ovat monirunkoiset tuomipihlajat ja koristeheinät.

Kuljettaessa eteenpäin puutarhan ilme vaihtuu Zen-puutarhaksi, jossa pyöreistä kivistä ladotut "kilpikonnat" uivat hiekkameressä kohti lammikkoa. Maanpeitekasvina on sianpuolukkaa, joka kasvaa kilpikonnille vihreäksi kilveksi. Seuraavaksi tulee kompassi, jossa pohjoista osoittaa huurteinen, napapiirin tai ladun rajaama kivi. Etelän aurinko paistaa vain sadesäällä, jolloin kosteus paljastaa kiven pinnasta punaisen ympyrän ja kiven kylkiä kirjavoivat säteet.

Viimeisenä osana on lammikon rannoille sijoittuva, japanilaista maisemaa kuvaava Kukkulapuutarha atsaleoineen ja leikattuine pensasistutuksineen. Kukkuloilla on kiviasetelmat, jotka kuvaavat työssä mukana olleita henkilöitä, Asakon oma kivi muistuttaa pientä lintua.

Asako istuu oman, itseään kuvaavan kiven päällä

Puutarhan kruunu on japanilainen maja pyöreine masemaikkunoineen.

Puutarha jatkuu vielä lammikon rannoille luodun, japanissa kasvavien luonnonvaraisten kasvien miniarboretumina. Arboretumista löytyy mm. japaninperhosvaahtera, yakushima-alppiruusuja ja sahalininkorkkipuu. Mustilan arboretun on ollut yhteistyökumppani alueen suunnittelussa.

Japanilaisessa puutarhassa kasvien syysvärityksellä on suuri merkitys. Kauniin syysvärin saava, mutta Suomen oloissa arka, japaninvaahtera, on korvattu sahalinin-, kiinan- ja koreanvaahteroilla. Myös japaninpihlaja ja tuurenpihlaja ovat komeita syysväritykseltään.

Ja mikä kaikkein hienointa, kaikissa on kasvien nimilaput!

 
Lounatuulenpuiston kasvien joukossa on myös japanilaista alkuperää olevia kasveja. Esimerkiksi yleisesti käytössä olevat japaninangervo ja japaninmarjakuusi. Puistossa on myös harvinaisempia kasveja, kesäkamelia, pihaorjalaakeri, likusteri ja Japanissa meren rannoilla kasvava kataja.

Kaikkinensa puisto ja puutarha ovat näkemisen arvoiset! Alue varmasti muotoutuu vieläkin paremmaksi, kun kasvit kasvavat kookkaammiksi.

Torstai on vaihtunut perjantaiksi tätä kirjoittaessani, joten on aika toivottaa kaikille rauhaisaa yötä... ja

Hyvää alkavaa viikonloppua!