sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Tuhkimon kenkä ja pienoinen kasvihuoneeni


Keramiinen kenkä on kuin luotu koristamaan puutarhaa. Kenkä on tyttäreni tekemä ja sitä pääsivät koristamaan mehitähdet. Aika söpönen, vai mitä? Nimesin sen Tuhkimon kengäksi.






Pienoisessa kasvihuoneessa kasvatan tomaattia, paprikaa ja kurkkuja. 



Kissapatsas vartioi ovella, etteivät linnut käy nokkimassa satoa.

Tänä kesänä on pikkukurkkujen lisäksi kokeilussa ollut kurkku Dasher F1. Kurkut ovat piikikkäitä ja ne on kerättävä hanskat kädessä. Kun pesen kurkun vesihanan alla, samalla hankaan piikkejä. niin ne lähtevät pois. Paksukuorinen ja hyvänmakuinen lajike!




Lattialla vanhassa kattilassa kasvaa Roselle hedelmän taimia. Tytär toi niiden siemeniä Thaimaasta ja pakkohan sitä oli kokeilla kasvattaa. Siihen pitäisi tulla punaiset hedelmät, mutta luin netistä, että hedelmien kasvaminen kestää kuusi kuukautta! No, taitaa jäädä hedelmät saamatta tältä kesältä.




Kasvihuone on niin pieni, että kasvien lisäksi sinne ei paljon mitään kaunista ja koristeellista mahdukaan. Vanha Tikkakosken ompelukoneen raato sentään juuri ja juuri mahtuu. Sen päällä kasvaa Keijunmekkoa. 










Muutama työpäivä vielä ensi viikolla ja sen jälkeen pääsenkin viettämään toista lomajaksoani.


Hyvää kuunvaihdetta!


sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Valkoisten pallojen lumoissa

Nyt alkaa olla hortensioiden aika ja näyttävimpiä niistä ovat ehdottomasti pallohortensiat!

Olen istuttanut pallohortensiaa pihaani kolmeen eri kohtaan. Yksi niistä kasvaa altaan reunalla, kuivahkossa paikassa, johon paistaa koko päivän aurinko. Toinen kasvaa myös kuivahkossa paikassa, mutta tuijat varjostavat sitä, joten aurinko paistaa sille puolet vähemmän aikaa päivän mittaan. Kolmas kasvaa talon edessä penkissä, johon aurinkoa osuus kaikken vähiten. Näistä kolmesta tuo viimeisin viihtyy kaikkein parhaiten. Sen lehdet ovat tummanvihreät ja kukinnot suuremmat kuin kahdessa muussa pallohortensiassa.




Iltaisin alkaa olla jo niin hämärää, että hortensia pallot oikein loistavat valkoisuudellaan. Siippakin ihmetteli oikein ääneen niitä yhtenä ilta. Kylläpä ne näkyvät hyvin pimeässä, hän sanoi. Vastasin, että nyt varmaan ymmärrät, miksi olen halunnut istuttaa valkoisia kukkia! Hänelle mieleisiä kun ovat punaiset kukat.























perjantai 15. heinäkuuta 2016

Heinäkuussa olen Täti Vihreä

Lomakin alkoi muutaman päivän viiveellä. Viikko on jo tullut touhuttua pihalla.

Miten uskomattoman rehevää ja vihreää on ympärillämme, kiitos runsaiden sateiden. Viihdyn pihalla vihreyden keskellä, satoi tai pastoi. 

Niinpä olen TÄTI VIHREÄ. 



Vihreä väri, joidenkin tutkimusten mukaan, lisää luovuutta. 
Se on myös helpoin väri silmille ja lisäksi se rauhoittaa mielen. Keskiajalla morsiamet pukeutuivat vihreään, sillä se symboloi hedelmällisyyttä. Tummanvihreä on maskuliininen, konservatiivinen ja se merkitsee myös rikkautta.


Koko viikkoa ei tädin onneksi ole tarvinnut liehua pihalla sadetakissaan, vaan välillä hän on voinut istuskella auringossa terassin lukunurkkauksessa.

 

Tabletin näpyttelyn, päiväkirjan kirjoittamisen ja lueskelun lomassa, täti on nautiskellut vihreää teetä.




Mukina on tietysti ihan oma nimikkomuki, Design House Stockholmin Täti Vihreä -muki.




Siinä istuskellessa on voinut myös katsella ympärillensä. Esimerkiksi vieressä ruukussa kasvavaa Kärsimyskukkaa, joka kukkii parhaillaan.


Kuin myös terassia verhoavan viiniköynnöksen rypäleiden kehittymistä.



Voi ihailla, portin takana näkyvää isoa Jasmiinipensasta kukkaloistossaan. Sen tuoksun voi myös tuntea nenässään...




.....Myöskin voi ohi kulkiessaan tuntea jaloangervojen tuoksun...



... Kuten esimerkiksi, voimakkaasti tuoksuvan, vaaleanpunaisen, Jaloangervon Silvery Pinkin. 





Täti Vihreä on satuhahmo, joka löytyy Ruotsin tunnetuimman lastenkirjailijan Elsa Beskowin teoksesta Tätien satuaarteita. Teos sisältää kolme tätikirjaa: Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen. Marraskuussa postasin Täti Ruskeasta.


Vihreätä viikonloppua!


sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Kuvat mielialan mukaan

Olen odottanut lomaani. Laskenut viikkoja ja päiviä sen alkuun. Miettinyt kuinka vietän rauhallisia aamuja kiirehtimättä minnekään ja pohtinut tekeväni päivän mittaan juuri sellaista asioita joista tulee hyvä mieli. Odottanut, että saan nauttia valoisista illoista, kun pysyn pirteämpänä eivätkä silmäni mene väkisin kiinni heti iltauutisten jälkeen.

Perjantaisen työpäiväni piti sujua siten, että olisin saanut työt siihen pisteeseen, että voin hyvillä mielin painaa työpaikan oven kiinni perässäni ja unohtaa työasiat muutamaksi viikoksi. Mutta näin ei tapahtunut! Laitteissa ilmenneiden vikojen vuoksi työni jäivät kesken. Maanantaina loman piti alkaa, mutta nyt se ei vielä toteudukaan. Enkä tiedä, miten monta päivää lomani alku siirtyy... huoh!

Tämän hetkistä mielialaani kuvaavat hyvin nämä rankkasateen jälkeen ottamani kuvat...


Jalopähkämö ja jättipoimulehti




 
Mustialanruusu

Sateen jälkeen paistaa yleensä AURINKO, näin minunkin pitänee yrittää suhtautua tähän tilanteeseen...

 


Satusetä H.C. Andersenin miete sopii tähän hyvin:

Pelkkä eläminen ei riitä,
tarvitaan auringonpaistetta,
vapautta ja pieni kukka.




Enkeliperhoangervo

Rohtosormustinkukka

Ketoneilikat

 Niin muuten, herukatkin kypsyvät pikavauhtia, niistä punaiset piti jo verkottaa.




Myönteinen asenne siis peliin... Ehkä marjatkin kypsyvät kokonaan lomaani mennessä,... pääsen silloin puskiin!




Jasmiinin tuoksuisin terveisin:

Toivotan kaikille hyvää heinäkuuta ja
lomalaisille nautinnollista lomaa !