lauantai 19. syyskuuta 2015

Vuoden ensimmäinen syysmyrsky

Tuuli on nyt vähitellen muuttunut leudommaksi, mutta vuorokauden tuota myrskyä kesti. Pienemmät kukkaruukut löytyivät aamulla ties mistä pitkin poikin pihaa. Muoviset toki ehjinä, mutta keraamiset haljenneina. Lähipuiston puista on kuulemma myös ainakin yksi kaatunut.

Ruukussa olevan Hakuropajun nostin pystyyn neljä kertaa eilisen aikana. Yöksi laitoi sen, (muka) tukevasti kahden tuolin väliin, mutta aamulla löysin sen taas pitkin pituuttaan patiolta.


Onneksi hakuropaju on muoviruukussa.

Seuraavaksi joitain viikon varrelta otettuja kuvia, paljon seesteisemmän sään vallitessa.

Istutin myöhään viime syksynä sinisen Endless Summer hortensian. Tänä vuonna sen kukat ovatkin muuttuneet enemmän punertaviksi tai violettin sävyisiksi. No, täytynee lisätä maan happamuutta ensi keväänä, ehkä sitten voin ensi vuonna odottaa sinisempiä kukkia.










Vaikka pihalla on kesällä vähemmän keltaisena kukkivaa, niin syksyn tullen on toisin. Koreankainon (Kirrengeshoma koreana) istutin myös viime syksynä. Nyt siinä on useita nuppuja ja auennut kukka on torvimainen muodoltaan.






Syksyn tullen myös Kallionauhukseen ovat ilmestyneet kukkavanat. Kasvin lehdet ovat kauniin punertavat.




Tietystä kulmasta katsottuna Syyshohdekukasta tulee mieleen piispankaulukset.







Kaunopunahatut kuuluvat myös ehdottomasti tähän vuodenaikaan.




Hatut ovatkin olleet perhosten suosiossa.



Voi tätä siipirikkoa neitoperhonsta!

Konnayrtti kaikessa vihreydessään ja tukevuudessaan on yllättävä näky näin syksyllä.

 




















Ihanan hentoinen ja korkea Jaloängelmä on syksyn ehdoton kaunotar.









Hitaasti leviävä maanpeitekasvi, jonka nimi on unohduksissa, kukkii punertavin pörröisin kukkasin.




Toista kesäänsä ulkona kasvanut Tuhkaeukalyptyspuu on kasvanut yli metrin mittaiseksi. Toin sen siemeniä Kolumbiasta puolitoista vuotta sitten. Nyt kesällä huomasin eukalyptyspuita olevan kotimaassa jo myynnissäkin! Talveksi puu täytyy laittaa ruukkuun ja ottaa sisälle.




Pienestä sokerimaissisadosta on kerran jo maisteltu tähkiä. Vielä olisi muutama jäljellä. Maistuivat muuten uskomattoman makeita!




Odotan toiveikkaana kauniita ja kuulaita syyspäiviä, jolloin voi ulkoilla ja nauttia muuttuvasta maisemasta.




Tervetuloa siis syksy, mutta kiitos ei lisää myrskyjä!

toivoo Tarja


sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Loppukesästä kuvia


Aika kuluu nopeasti, nyt sitä saa jo muistella elokuuta... Kuvat ovat kuukauden loppupuolella otettuja, olkaapa hyvät.


Elokuun puolivälin jälkeen, vihdoinkin muutkin kuin kaaliperhoset alkoivat näyttäyä.

Tampereen luontokaupasta ostamani perhosbaari kasvatti suosiotaan.

Innokas kukkimaan tuo Härmesalvia. Takana Mustilanhortensiaa ja Syysleimua.





Loppukesän kukkija on Sommerwind.

Viinirypäleitä saadaan, jos vaan ehtivät kypsyä ennen pakkasia.




Vanhan postilaatikon uusiokäyttöä.

 
Vasta tänä kesänä olen tustustunut Dianaan....



Käärmeenparta on kotiutunut pihalle. Viime lokakuussa sen tuohon istutuin, nyt siinä on vaatimaton kukka.

Hehkuvan väriset maksaruohot.
 
Tuoksumiekkaliljan kukintaa kannatti odottaa elokuulle asti...

Loppukesän kukkija on myös Ukonlaukka Sphaerocephalon.

Joka aamu pitää...

.... päästä suihkuun, tuumii Mustarastas.

Elämäni ensimmäinen Soilikki on jaksanut kukkia jo kesäkuun alusta lähtien!

Yhtä varmasti kuin syksy saapuu, niin Syklaamit tulevat kauppohin!
 

Pihalla ovat kasvit tekemässä siemeniä. Niitä keräilen pikku hiljaa talteen.



Ukonkello on tuottanut valtavan määrän siemeniä. Voisin niitä lähettää kirjeessä halukkaille. Jos kiinnostuit, laita viesti osoitteeseen: parastaaikaa(a)luukku.com.
















Hyvää alkavaa viikkoa!

t. Tarja