sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Hyvät puutarhaystävät


Tänä ja viime vuonna on blogimerkintöjen määrä ollut vähemmän kuin aiempina vuosina. Siihen on ollut ikävä syy, terveysvaiva, joka ei anna puuhata kasvien, mullan ja pihan kanssa kuten haluaisin. Intoa olisi, mutta muutaman tunnin päästä koskee jo niin, että on pakko lopettaa. En yksinkertaisesti ehdi tehdä pihalla kaikkea, mitä haluan ja yritän.



Kun ei saa tehdyksi mitä tahtoo, tuntuu, ettei ole aihetta kertoa puutarhasta muillekaan. Mutta vielä hankalampaa on se, että sitten kun on kipuja, ei voi edes olla koneen kanssa blogia tekemässä silloinkaan, jos on, mistä tehdä. Kuvia tulee kaiken aikaa kun jotain tekee ja kasvien vuodenkierto etenee. Mutta kun on pakko vain levätä ja odottaa että kipu loppuisi, ei tapahdu mitään.



Tällaisessa tilanteessa joutuu miettimään suurempiakin asioita. Mikä on 10-vuotiaan puutarhani tulevaisuus? Muuttuuko ihanien pihan ystävieni kanssa seurustelu aivan mahdottomaksi? Miten käy pörriäisille, kukkaniittyni perhosille, lintukavereilleni, jos en pystykään huolehtimaan rakkaista kasveistani, jotka ovat pihan asukkaidenkin ilo.

Kaiken tämän kanssa koen kuitenkin suurta iloa ja onnea siitä, että saan katsella edes sitä, minkä olen vuosien saatossa tehnyt ja joka loistaa kauneutta, vaikka en uutta pystyisikään luomaan. Nyt ymmärrän, mikä on puutarhan iän arvo.



Uusi puutarha on uusi, mutta siinä ei ole sitä rehevyyttä ja harmoniaa, jota vuosia yhdessä, vierekkäin ja lomittain kasvaneet kasvit hehkuvat. Monta kesää omalla paikallaan kasvanut pensas, puu tai talveksi kokonaan lakastuva mutta keväällä taas mullasta tai jopa sulavasta lumesta heräävä kasvi on erilainen kuin juuri tai vasta tänä keväänä istutettu. Tuoreet istutukset elävöittävät kokonaisuutta omalla tavallaan, mutta vaikka niiden määrä nytkin on jäänyt vähemmäksi, aiempien vuosien istutukset kiittävät kuitenkin.



Viiniköynnös on ehtinyt jo vallata koko terassin lasikatteen, ja lasin alla lämmössä köynnös tekee taas valtavan määrän rypäleitä. Ei se köynnös pihaa viinitilaksi muuta, mutta olen saanut jo kiitosta oman pihan likööristä. Pajupunokset ovat kasvaneet alle sentin vitsoista ranteen paksuisiksi niin, että niiden kanssa alkaa jo ihmetellä, paljonko pajun voi antaa vallata tilaa. Betonikivet alkavat patinoituessaan ja kasvien niitä hiljalleen vallatessa näyttää oikeasti puutarhan osalta.







En ehkä itse edes osaa nähdä kaikkea kauneutta, mutta silti se vaikuttaa mieleen. Siippa minua usein muistuttaa, miten on niin mukava istua terassilla ja vain katsella kaikkea, mitä olen vuosien saatossa tehnyt, ja mistä luonto sitten loihtii niin vihreyden kuin värikkyydenkin tuomaan hyvää oloa.



Puutarha on evoluutio pienessä koossa. Kun se oli uusi, se oli erilainen, ja sen kanssa oli tehtävä erilaisia asioita kuin nyt, kun vuosia on jo takana. Kasvien elämänkierto on usein paljon nopeampaa kuin meillä ihmisillä. Vanheneva puutarha tuo kuitenkin esiin kasvienkin pidemmän kierron. Mutta minun on itseni myös ymmärrettävä oma elämänkiertoni puutarhani kanssa.



Kun en pysty siihen, mitä tein 10 vuotta sitten, minun on opeteltava sopeutumaan ja sopeutettava myös puutarha sen mukaan mihin kykenen. Ja osattava olla hyvilläni siitä, että nautin sellaisesta ja vaalin sellaista, mikä on kerran tehty mutta mitä en uudelleen enää tee. Ensimmäisenä tulee mieleen, että en enää pysty tekemään. Mutta onhan se myös niin, että minun ei enää tarvitse tehdä kaikkea mitä olen ennen tehnyt, vaan pidän yllä sitä mikä on jo olemassa. Sekin on ilon aihe!


Viime keväästä alkoi maailmanlaajuinen hullunmylly. Uutiset kertovat, että kansa on innostunut puutarhoista. Puutarhoista kannattaakin innostua, sillä niistä on iloa paljon pidempään kuin tämänvuotisen hullunmyllyn kestoaika on. Siitä olen saanut ja voinut itse nauttia, vaikka sen ilon jakaminen teille muille on joutunut jäämään vähemmälle.



Mukavaa sunnuntaita!



18 kommenttia:

  1. Upeat kuvat ja siellä on niin kaunista! Surullista oli kuulla että tuolla tavalla kivut riesana. Voi vaan kuvitella miten ikävältä se tuntuu kun ei pääse täysin tekemään kaikkea sitä mitä haluaisi.. Kyllä tuosta pihasta näkee että se on rakkaudella kasvatettu! Kaunista ja mukavaa syyspäivää! Toivotaan mahdollisimman kivuttomia päiviä sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lohdutuksesta ja kannustuksesta. Puutarha on ollut minulle henkireikä koko sen olemassaolon ajan.

      Poista
  2. Voin hyvin kuvitella, millaisten tunneryöppyjen vallassa puutarhaasi katselet. Monet meistä joutuvat samaan tilanteeseen jossain vaiheessa elämässään, kuka mistäkin syystä. Jokainen tietenkin toivoo, että aika ja elämä olisi armollisia ja luopuminen olisi edessä vasta aivan loppumetreillä. Kun on itsekin siihen hiljaa mielessään valmistautunut.
    Kahden vuoden takaisen tapaturman jälkeen pelkäsin, että nyt on minun puutarhaelämäni ison muutoksen edessä. Niin ei vielä käynyt, vaan olen saanut jatkaa entiseen tahtiin. Tapaturma kuitenkin kylvi mieleen siemenen siitä, kuinka jokainen päivä on mahdollisuus iloon, sillä huomisesta ei ole tietoa.
    No, tulipa filosofoitua. Sinulla on kaunis puutarha, jonka eteen olet tehnyt työtä 10 vuotta. Nyt se kiittää sinua tarjoamalla kukoistustaan ja paikan olla ja katsella kättesi aikaansaannoksia. Kivut eivät tee elämästä helppoa, eikä ole todellakaan mukavaa vain katsella sen sijaan, että voisi mennä kuopimaan ja hoitamaan puutarhaa. Anna puutarhan hoitaa nyt sinua. Ongelmat ratkeavat ajan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin osuvasti kuvailit tuntemuksiani ja kiitos kun kerroit kokemuksistasi. Tässä tilanteessa tuntee tarvitsevansa vertaistukea. Mutta tässä oppii pikkuhiljaa, kokeilun ja erehdyksen kautta, löytämään sen tavan ja välineet millä pystyn vielä puutarhaansa hoitamaan.

      Poista
  3. Ikävä kuulla kivuistasi ja terveyden heikentymisestä, mutta löysit paljon viisaita huomioita, mistä kaikesta voi silti nauttia omassa puutarhassa. Aivan ihania kuvia, nämä katson vielä useaan kertaan. Olet saanut rakennettua todella rehevän ja kauniin kokonaisuuden! Jos vain talven aikaan jaksat julkaista kuvasatoasi, niin upea juttu.
    Voimia ja iloa syksyysi joka tapauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Päivä kerrallaan tässä mennään, kamera on aina pihalla matkassa. Olen jo valinnutkin kuvia seuraavaan julkaisuun, kunhan vointini sallii laitan niitä esille :).

      Poista
  4. Täällä myös terveysvaivat hidastaa puutarhanhoitoa ja innostustakin. Olenkin suunnitellut että puutarhani saa kehittyä luonnonmukaisempaan suuntaan vähitellen. Puutarhassa oleskelu rauhoittaa ja voimaanuttaa, nauttikaamme siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla että sinulla on myös ollut ongelmia terveyden kanssa. Olet kuitenkin tehnyt hyvän suunnitelman tulevaisuutta ajatellen. Minun pitäisi lähinnä priorisoida mitä teen ja minkä jätän tekemättä. Ehkä pääsen siihen vähitellen. Voimia sinulle :)

      Poista
  5. Puutarhasi on todella kaunis ja näkee että sitä on rakkaudella hoidettu. Kivut ja terveysvaivat ovat eittämättä ikäviä seuralaisia, kun ne osuvat kohdalle. Sinulla on kuitenkin upea puutarha, josta voit nauttia ja ammentaa voimaa ja iloa itsellesi, vaikka et kaikkea haluamaasi voikkaan siellä enää tehdä.
    Hyvää syksyn jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos näistä sanoista. Niinhän se on, että pitää oppia myös nauttimaan, aina ei tarvitse suorittaa. Hyvää syksyä myös!

      Poista
  6. Ikävä kuulla, että kivut haittaavat puutarhatöistä nauttimista. Sinulla on todella kaunis puutarha, josta ei todellakaan huomaa, että sen hoito olisi yhtään vähentynyt. Niin siistiä on eikä rikkaruohoja näy missään! Kasvit selvästi viihtyvät ja kiittävät upealla kukinnalla. Aurinkoisia syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Rikkaruohoja on kyllä, mutta niitä ei ehkä kuvista niin huomaa. Ainakin niitä pursuaa kivetysten väleistä. Istutusalueet olen pyrkinyt täyttämään kasveilla niin tehokkaasti, että rikkaruohoille ei niissä ole juuri tilaa. Hyvää syksyä myös Sinulle :).

      Poista
  7. Voimia sinne kivun kanssa kamppailuun💕 Puutarhasi on todella kaunis ja siisti voit oikein hyvillä mielin nauttia sen tuomasta ilosta yhdessä perheesi kanssa.

    VastaaPoista
  8. Onpa surullista, että kivut niin kovat, että haittaa puutarhaharrastuksiakin. Puutarhasi näyttää kuitenkin hyvin hoidetulta. Mukavaa syksyn jatkoa <3

    VastaaPoista
  9. Ikäviä uutisia. Ootta kuitenki 10 vuares onnistunu kasvattamahan ihanan puutarhan, mikä jo ny hoitaa aika pitkälle itte ittensä ja siinä sivus puutarhuriaki. Voimia päiviisi ja nauti puutarhasi kauneuresta.

    VastaaPoista
  10. Puutarhasi on upea ja näkee, että olet rakentanut sitä suurella sydämellä. Kun terveys alkaa oikuttelemaan, on puutarhan hyvä antaa tuottaa iloa sellaisenaan ja tehdä vain se, minkä jaksaa. Miehesi on oivaltanut viisaasti, että nautitaan siitä, mikä meillä nyt jo on. Myös katselu voimaannuttaa. Voimia sinulle, valmis puutarha ei hetkessä katoa, vaikkei siellä aina jaksakaan puuhata.

    VastaaPoista
  11. Valtavan kaunis puutarha. Voimia syksyyn.

    VastaaPoista
  12. Melkein kuin itse olisin kirjoittanut. 10 vuotta sitten luulin että puutarhan hoito on nyt kerta kaikkiaan ohi mun osalta. Pikkuhiljaa olen sinnitellyt ja käyttänyt apuvälineitä ja kaikki mahdolliset niksit on käytössä. Täältä saat vertaistukea jos haluat kirjoitella. Emailini on maatuska4@gmail.com

    VastaaPoista

Ilahduta viestilläsi!