Osa talomme pohjoispuolta ja itäpäätyä olivat vuosia täysin hunningolla. Alueella oli lähinnä varastoituna kaikenlaista puutavaraa, säkkejä ja jopa autonrenkaita. Viime kesänä kypsyi ajatus saada tuo alue siistittyä. Mitä siihen sitten laitetaan, mietimme? Ehkä vähemmän hoitoa vaativa alue, vastapainoksi muulle pihalle? Se kuitenkin tiedettiin, että pohjoispuolella ei tule nurmikko kunnolla kasvamaan. Halusin alueesta enemmän luonnonmukaisen kuin mitä suurin osa muusta pihastamme on ja nurmikkoa riittää pihalla jo ennestään leikattavaksi. Niinpä päädyimme kunttaan.
Kuntta on varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa. Pääosa sen kasvillisuudesta on mustikkaa
ja puolukkaa, muita ovat vanamo, juolukka, suopursu ja kanerva. Kynsisammalia on yleisesti,
ja korpikarhunsammal on tavallinen. Maksasammalia sekä korpirahkasammalta ja muita rahkasammalia
voi olla siellä täällä. Sulkasammalta on harvakseltaan, ja jäkälälaikkuja voi näkyä paikoin.
Kunttaa nostetaan pohjoisessa tulevilta hakkuualueilta, käsityönä tai kaivinkoneella. Kuntta toimitetaan joko 90 x 100 sentin paloina tai 2,2 x 5-15 metrin rullissa. Turvepalat irrotetaan maasta käsisahalla ja rullat moottorisahalla. Noston jälkeen kuntan palaset kerätään muovikaistaleen päälle ja kunttapaketti teipataan kiinni.
Kuntta saapui meille viime syyskuussa. Sitä edelsi kuitenkin kuukauden urakka. "Orjatyöleiri", kuten siippa tuota aikaa humoristiseen tapaansa nimitti.
Kaikki alkoi vuokrakaivinkoneesta, mutta toki sitä ennen piti alueelle varastoitu tavara siirtää pois. Puutavaralle löytyi tilaa halkovarastosta, säkitkin saatiin mahtumaan sinne, autonrenkaat vietiin kokonaan muualle.
Itäpäädyssä, tonttien välisen aidan vieressä on ennestään istutusalue, johon olen sijoittanut sekalaisen valikoiman kasveja. Haluan kuitenkin kuntan yhteyteen rhodoja ja havuja. Niinpä suunnittelin itäpäätyyn kolme turveharkoilla reunustettua istutusaluetta. Istutusalueiden väliin suunnittelin laittavani aamukahvittelupaikka istuimineen.
Kaivinkone muokasi maa-alueet ja kaivoi kolme istutuskuoppaa. Maaperä alueella on lähinnä täytemaata, mitä syntyi talon salaojia uusittaessa ja kuistia perustettaessa. Siihen on myös osittain sekoittunut eloperäistä maa-ainesta ja rikkakasvit rehoittivat koko alueella. Sellaisenaan tuollainen maaperä ei soveltunut kuntan perustukseen, vaan eloperäinen maa-aines rikkakasveineen piti poistaa ja tilasimme hiekkaa levitettäväksi kunta alle.
Kaivinkone teki työnsä ja maa-alasta saatiin muokattua ja tasoitettu noin puolet. Pääsimme levittämään suodantinkankaita pohjoispuolelle ja kankaan päälle voitiin laskea hiekkakuorma.
Kaivettujen istutuskuoppien pohjalle laitettiin suodantinkankaat ja kuoppiin laitettiin multaa pitämään kankaat paikoillaan. Lopuksi kuopat reunustettiin turveharkoilla.
Kun turveharkkojen ympäriltä oli maa muokattu ja tasoitettu, päästiin levittämään suodatinkankaat myös itäpäätyyn. Kaikkiaan hiekkaa tarvittiin 13 kuutiota, jolloin siitä riitti 10 cm kerros koko alueelle. Hiekka levitettiin lapioilla, koska kaivinkonetta ei kannattanut tuoda tasoitetua maata ja kankaita sotkemaan. Kun hiekan levitys oli vielä kesken, alkoivat monen päivän kaatosateet! Urakkaan tuli pakollinen tauko, mutta se hyvä puoli siinä oli, että maa-ala sai tarpeeksi kosteutta.
Kun vihdoinkin säätyyppi oli vaihtunut, jatkui hiekan levitys.
Turveharkkojen päälle piti aina yöksi muistaa levittää nuo harsot, koska muuten linnut kävivät nokkimassa harkkoihin ahkerasti reikiä.
Kainuulaiset kunttalevyt saapuivat kuorma-autolla, kuormalavoille pakattuina ja muoviin käärittyinä. Yhden levyn paksuus oli 10-15 cm.
Asentajat ryhtyivät heti töihin, koska kunttaa ei voi varastoida pitkään. Kuntan voi myös itse asentaa, mutta tuossa vaiheessa kiitimme itseämme, että olimme tilanneet myös asennuksen! Olimme nimittäin siipan kanssa jo aika puhki ja kuin selkäsaunan saaneita!
Kuntan asentaminen kaikkinensa kesti asentajilta pari päivää. Sen jälkeen jatkui vielä meidän urakkamme. Talon kivijalan viereen levitettiin lisää soraa, olihan maa noussut pohjien ja kuntan takia n. 20-30 cm. Sora loppui kesken ja lisää jäi syksyllä tilaamatta. Tämä työ jatkuu vielä tulevana keväällä! Se on kuitenkin pieni urakka kaikkeen jo tehtyyn.
Kun kuntta oli paikoillaan, ei taivaalta tullut kuukauteen pisaraakaan vettä! Tuntui kuin kaikki taivaan sateet olisivat tulleet alas silloin kun olimme hiekan levitysvaiheessa. Niinpä joka ilta täytyi koko alue kastella huolella, osittain sadettimella ja myös letkun kanssa. Kuntta vaatii paljon vettä juurtuakseen, sitä ei koskaan voi kastella liikaa.
Turveharkoilla reunustetut istutuskuopat huusivat tyhjyyttään. Onneksi lokakuussa alkoivat puutarhamyymälöissä sopivasti alennusmyynnit ja kuoppiin päätyi edullisesti havujen lisäksi rhodoja ja hortensioita. Itse kuntalle istutin myös joitain havupuita, talon toiselta puolelta siirretyn sinikatajan ja muutaman kuusen taimen.
Kuntta näytti hyvinvoivalta syksyllä ja nyt se uinuu ohuen lumipeitteen alla. Jännittää, miten hyvin se lähtee keväällä uuteen kasvuun. Sekin on vielä epävarmaa, mitä siinä etupäässä tulee kasvamaan. Kun se tuotiin oli siinä enemmän puolukkaa kuin mustikkaa. Mustikka kuulemma vaatii enemmän valoa kuin puolukka. Aika näyttää kumpi siinä viihtyy enemmän. Ihanteellista olisi jos kummatkin, puolukka viihtyisi varjoisalla pohjoispuolella ja mustikka valoisammalla itäpuolella. Myöskin se että lähellä on etupäässä lehtipuita, vaikuttaa siihen varmasti jatkossa. Joka tapauksessa kastelua on edessä, syksyllä asennettua kunttaa kastellaan vielä seuraavan kevään ja alkukesän aikana.
Talvella on ollut hyvää aikaa haalia tietoa, miten saada aikaan luonnollisen oloinen metsäpuutarha. Siihen on hyvä kirja: Suomalainen metsäpuutarha (Ella Räty & Hanna Marttinen).
Mukavaa viikkoa, hyviä ulkoilukelejä ja
Hyvää Ystävänpäivää!
