Kolumbian hedelmätuotannosta tulee ensimmäisenä mieleen banaanit. Meille ovat niin tuttuja nuo vihertävinä kaupan tiskille asetellut hedelmät, jotka pian muuttuvat keltaisiksi ja päätyvät punnituksen kautta ostoskärryihimme.

Tiesittekö, että banaani ei ole puu vaan ruokokasvi. Se kasvaa enintään 10 metriseksi ja tuottaa satoa vain kerran.
Keltaisen banaanin lisäksi Kolumbiassa syödään paljon keittobanaania (Platano) ja myös punaista banaania. Keittobanaania tarjoiltiin ruuan lisäkkeenä, perunan tavoin keitettynä tai paistettuna.
Kolumbiassa oli paljon hedelmälaatuja joista en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Maistoin Curubaa, Granadillaa, Guanabanaa, Luloa, Mangostania, Maracuyaa, Pitayaa ja Tamarilloa sekä muutamia muitakin, joiden nimiä en edes muista.
Bogotassa on esimerkiksi valtavan kokoinen katettu tori, joka on täynnä hedelmä- ja vihannesmyyjiä.
Torilla myyjät tarjoavat auliisti maisteltaviksi erilaisia hedelmälaatuja.
Hedelmistä tehtyjä tuoremehuja juotiin myös runsaasti. Niitä olikin tarjolla joka aterialla.
Supermarketin tuorevalikoimaa.... Ensimmäisessä kuvassa ylimpänä oikealla on juures nimeltään Yuca.
Sitä syötiin lisukkeena aterioilla, perunan tavoin valmistettuna.
Kadulla, jalan tai autolla kulkiessaan, aina löytyy kärry tai koju josta voi ostaa hedelmiä välipalaksi.
Ikävöin hedelmien makuja ja raikkautta. Kotiin palattuani olen etsiskellyt ja ostanut kaupoista trooppisia hedelmiä. Ne vaan tahtovat olla puoliraakoja ostohetkellä ja kypsyttyään ne eivät kuitenkaan maistu samalta,
kuin Kolumbian auringossa kypsyneet.
Kuten arvata saattaa, toin matkalaukussani hyvän valikoiman kasvien siemeniä. Joukossa oli myös Maracuyan, Curuban ja Granadillan siemeniä. On hauskaa kokeilla onnistuuko niiden kasvatus ylipäätään lainkaan.
Alku ainakin näyttää lupaavalta, Curuban ja Maracuyan osalta.....
Aurinkoista ja keväistä viikonloppua!
toivottelee, Tarja
PS. Päätin olla ostamatta Bougainvillea! Jos muistatte, pohdin sen hankkimista pari viikkoa sitten täällä, kliks.